Ahtaus ja huonokuntoisuus ärsyttävät Espoon uimahalleissa

Espoon uimahalleissa on alkuvuodesta ollut ennätyksellisen ruuhkaista. Tungoksesta ovat kärsineet kuntouimarit ja uimaseurat.

"Kun oikein on ruuhkaa, ei sinne sekaan tee mieli mennä", leppävaaralainen eläkeläinen Sylvi Huovinen kertoo. Hän käy uimahallissa pari kertaa viikossa.

Ongelman myöntävät niin virkamiehet kuin päättäjätkin. "Hallit ovat ylitäysiä. Ne, jotka oikeasti harrastavat kuntouintia, ovat käyneet aika kuumina siitä", liikuntatoimen johtaja Mauri Johansson sanoo.

Varsinkin kevätkausi oli hurja, kun ulkoilusäät eivät suosineet. Viime viikkojen kesäiset kelit ovat karsineet tungosta.

Espoossa on suurista kaupungeista asukasta kohden toiseksi vähiten allaspinta-alaa. Vähiten on Turulla, joka suunnittelee Impivaaran uimahallin tuntuvaa laajennusta.

Ruuhka on huomattu uintiseuroissakin: harjoitusradoista on jatkuva pula. "Halleista pitäisi löytää tilaa niille, jotka haluavat uida omaan tahtiin, ja kilpauimareillekin", uintiseura Cetuksen toiminnanjohtaja Johanna Vartiainen toteaa.

Espoonlahden uimahallissa käy päivittäin 650–1 000 ihmistä, Keski-Espoossa 500–1 000, Leppävaarassa 500, Olarissa 50 ja Tapiolassa arkipäivinä talvisin 1 200. Jo näin alkukesästä kävijämäärän kerrotaan puolittuneen Tapiolassa.

Helpotusta talvikausien ahtauteen Espoon halleissa ei tule lähiaikoina. Ennen kuin uutta uintialaa päästään rakentamaan Matinkylä–Olariin tai Espoonlahden uimahallin laajennusosaan, vuorossa on Leppävaaran hallin peruskorjaus.

Vuonna 1969 valmistuneen hallin remonttia on haikailtu vuosikausia – ja lykätty eteenpäin vuosi vuodelta.

Kaupunginvaltuusto on jo parina vuonna budjetinteon yhteydessä kiirehtinyt vähintään 23 miljoonaa maksavaa peruskorjausta ja viereen suunniteltua maauimalaa.

Kasvavan kaupungin rahoja on tarvittu kipeämmin kouluihin ja päiväkoteihin. Nyt kaupunki on peruskorjauksen kanssa tosissaan ja rakentamaan päästäneen vuonna 2010.

Osaa Leppävaaran uimahallin asiakkaista tuskastuttaa ahtauden lisäksi tilojen huonokuntoisuus. Vähän kaikki tuntuu olevan rempallaan: kun yrittää pestä jalat, suihku ruikkii kasvoille, wc:n lukko klenkkaa ja kaakelit näyttävät rapistuvan.

Miesten pesuhuonetta uudistettiin 2000-luvun alkupuolella, mutta naisten puolella kaikki on alkuperäisessä asussaan.

"On aivan älytöntä, että samalla tuohon viereen suunnitellaan hiihtoputkea", Anne-Mari Pesonen kummeksuu.

"Ja kaikki muut hankkeet menevät aina tästä ohi", Anja Vilander jatkaa.

Hallimestari Arto Järvinen naurahtaa, että onneksi 1960-luvulla osattiin rakentaa. Alkuperäiset laatat peittävät lattiaa vielä 39 vuoden jälkeen.

Aivan kaikki kanta-asiakkaat eivät remontin perään haikaile. "Sen aloittamiseen voisi mennä vielä 30 vuotta, niin ei enää haittaisi minua", Unto Möttö naurahtaa.

Päivittäin uimahallissa käyvää mietityttää, mihin sitten menee, kun remontti sulkee hallin kahdeksi vuodeksi.