Espoo miettii nyt raideyhteyden ulottamista Suurpeltoon

Espoo ryhtyy kiireisesti tutkimaan raideyhteyttä Suurpeltoon, jonne on tarkoitus rakentaa 9 000 työpaikan ja 7 000 asukkaan uusi kaupunginosa. Vuoden loppuun mennessä erilaisten vaihtoehtojen pitäisi olla selvillä.

Uudella raideyhteydellä toivotaan saatavan vauhtia rakentamiseen, jonka käynnistyminen takeltelee.

Matalasuhdanne hidastuttaa asuntojen rakentamista, eivätkä kiinteistösijoittajat ole innostuneet Kehä II:n varteen kaavoitetuista toimistotalotonteista. Tiedossa ei ole ensimmäistäkään toimistotaloa.

"Entistä selvempää on, että vastavedoksi heikoille suhdanteille Suurpelto pitää yhdistää metroon ja rantarataan", painottaa teknisen toimen johtaja Olavi Louko .

Yhtenä vaihtoehtona Louko pitää sitä, että metrolinja haarautuu Jousenpuistosta Suurpeltoon. Samanlainen haarauma on Helsingin metrossa, joka kulkee Itäkeskuksesta sekä Vuosaareen että Mellunmäkeen. Louko laskee, että metrolinjaa tarvitsisi tehdä vajaat kaksi kilometriä.

Toinen vaihtoehto on vetää Matinkylän metroasemalta pikaraitiotie Olarin kautta Suurpeltoon ja jatkaa sitä Kiloon tai Keraan, rantaradan varteen.

"On myös ennakkoluulottomasti selvitettävä uusia teknisiä ratkaisuja. Rata voisi olla vaikka ilmassa", Louko heittää.

Espoon päättäjien piirissä ainakin vihreissä, kokoomuksessa ja Sdp:ssä parempia liikenneyhteyksiä pidetään elintärkeinä, jotta Suurpellosta saadaan vetovoimainen.

"Koska rata kulkee vain Espoon alueella, asiasta päättää kaupunki yksinään. Se myös maksaa itse kustannukset. Yhteys voidaan saada nopeastikin, jopa samaan aikaan, kun metro valmistuu", arvelee kaupunginhallituksen elinkeinojaoksen puheenjohtaja Tommi Laakso (kok).

Parempia liikenneyhteyksiä edellyttää myös Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen . Säätiö aloittaa VVO:n kanssa ensimmäisten asuintalojen rakennuttamisen vuoden lopulla.

SRV aikoo tulla rakentamaan Suurpeltoon vasta vuonna 2010.

Työpaikkojen tulon suhteen poliittiset päättäjät levittelevät käsiään. Kaikki ovat jo realisteja: toimistoja ei vain tule.

Nyt he ovat sitä mieltä, että Ruoholahden lasisten jättitoimistojen näköiset rakennukset eivät oikeastaan kuulu Suurpeltoon.

"Bisnesparkit eivät sovi sinne", sanoo kaupunginhallituksen jäsen Pekka Vaara (sd). "Eikä sinne kaivata ideaparkkeja eikä hypermarketteja", lisää Laakso.

Toimistotontteja omistavat Mangströmin, Gerkmanin ja Moreliuksen perikunnat ovat palkanneet konsultin miettimään, minkälaisia toimintoja löytyisi tilalle.

"Olemme odottaneet jo puoli vuotta uusia suunnitelmia. Jos uskottavia toimijoita ei löydy, asemakaavojakaan ei kannata ryhtyä muuttamaan", Louko toteaa. Hän muistuttaa, että kaupunki on kyllä halukas ostamaan maat.

Omistusasuntojen kysynnän hiipuminen vaivaa Suurpellon käynnistymistä. Louko ennustaa, että alkuvaiheessa sinne syntyy etupäässä vuokra-asuntoja.

Asuntosäätiö aikoo mataloittaa asunnon ostamisen kynnystä uudella rahoitusmallilla, jonka se tuo ensimmäisenä Suurpeltoon.

Osaomistusmallissa ostaja sijoittaa 25–30 prosenttia asunnon hinnasta ja saa vastaavan osuuden osakkeista. Ostaja asuu vuokralla, kunnes hän haluaa lunastaa asunnon kokonaan omakseen.

Suurpellossa järjestetään katujuhla Suurpellontiellä sunnuntaina 31. 8. klo 13.