Tee oma uutinen pääkaupunkiseudulle

Huom! Tutustuthan myös lukijan uutisten pelisääntöihin. Kiitos!

Lisää artikkeliin kuvia

  • Espoon Leppävaara, jonka läpi Kehä I:n liikenne soljuu.|
  • Espoon Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen.|

Taantuma on iskenyt Espooseenkin. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kertoi torstaina, että Espoon on aloitettava kymmenien miljoonien eurojen säästötalkoot. Syynä on kunnallisverojen notkahdus ja yhteisöverojen romahdus. Taantuma on iskenyt yritysten tuloksiin ja sitä kautta romahduttanut kaupungin saamat yhteisöverot.

Verotulopotti jää tänä vuonna lähes 50 miljoonaa euroa arvioidusta. Vuonna 2010 potin arvioidaan kutistuvan lähes 80 miljoonalla ja 2011 yli 101 miljoonalla eurolla arvioiduista. Vuosien 2009–2011 taloussuunnitelmasta uupuu siis 230 miljoonaa euroa.

Ongelmia tuottaa se, että kuluvan vuoden toiminta ja palvelut on mitoitettu loppuvuodesta tehtyjen arvioiden mukaan. Säästövaatimukset kohdistuvat niin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sivistystoimeen ja tekniseen toimeen.

Rahoitusjohtaja Reijo Tuori totesi, että ilman säästötoimia Espoo joutuisi tulevina vuosina ottamaan lainaa 800 miljoonaa euroa nykyisen 100 miljoonan euron lisäksi. "Pelkkiin korkoihin ja muihin lainanhoitokuluihin menisi 80 miljoonaa vuodessa."

Summa vastaa kolmen koulun rakentamista ja kahden kunnallisveroprosentin tuottoa. Siintääkö tulevaisuudessa kunnallisveroprosentin nosto?

"Toivon, että siitä ei edes keskusteltaisi", Tuori totesi.

Kaupunki säästää tänä vuonna toimintamenoistaan kymmeniä miljoonia euroja. Aivan uupuvaan 50 miljoonaan euroon ei päästä, Tuori laskee.

Summat tarkentuvat vielä ensi viikolla. Joka tapauksessa on selvää, että tämän vuoden budjetti revitään auki. Valtuusto hyväksyy säästötoimet viimeistään huhtikuussa.

Kokkosesta on tärkeää, että investointeja, esimerkiksi kouluremontteja, ei karsita, koska ne ovat elvyttäviä toimia.

Toimialajohtajat eivät vielä torstaina halunneet tarkasti kertoa, mistä konkreettisesti säästetään.

"Mutta irtisanomisiin tai lomautuksiin en halua lähteä, tiedän mitä se on", kouluista vastaava sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä totesi. Hän johti Vantaan sivistystoimea, kun siellä jouduttiin rajuihin säästöihin 1997.

Pitkälä uskoo, että säästettävää löytyy, sillä esimerkiksi opetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat Espoossa Suomen korkeimpien joukossa.

Suhteellisesti eniten säästöjä tulee tekniseen toimeen. Olavi Loukon mukaan säästää täytyy esimerkiksi kiinteistöjen ja katujen kunnossapidosta.

Kokkonen ja rahoitusjohtaja Tuori rauhoittelivat, että Espoon tilanne on moniin muihin kuntiin verrattuna hyvä. Odotettavissa on, että samanlaisia säästöuutisia tulee lähiaikoina muistakin kunnista.

"Meillä on mahdollisuus tehdä ratkaisuja, jotka eivät turmele hyvinvointijärjestelmäämme. Olemme tuottaneet hyviä palveluita mutta hiton kalliilla. Nyt on todella kova yhteisen talkoon paikka", Kokkonen totesi.

  • Päivi Punkka-Hänninen

Keskustelu kommenttia Osallistu keskusteluun

Valitettavasti keskustelu tästä artikkelista ei juuri nyt ole mahdollista.
Tutustuthan myös keskustelun pelisääntöihin. Kiitos!

Viestejä ilmoittajiltamme