Espoon valtuusto hyväksyi länsimetron

Espoon kaupunginvaltuusto äänesti maanantai-iltana keskustelun jälkeen länsimetron rakentamisesta. Rakennuspäätös sai kannatuksen äänin 56–9. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Päätös tarkoittaa, että kuokka voidaan iskeä maahan metrotunnelin kaivamiseksi vuoden 2009 lopulla. Näin Itä-Helsingistä pitäisi päästä metrolla Espooseen vuonna 2013.

Metron vastustajat pyrkivät vielä illalla kaikin käytössä olevin asein estämään metron rakentamisen.

Esimerkiksi kokoomuslainen Kati Pohjanmaa esitti asian hylkäystä ja Heidi Mikkola (sit) asian palauttamista valmisteluun.

"Tulin vielä kerran sanomaan periaatteesta sanan pikaraitiotie, vaikka tiedän, että se on aivan sama, mitä täällä puhutaan", Kirsi Aropaltio (vihr) totesi.

Kurt Byman (sit) sai salin nauramaan esitellessään metropolien metrolinjakarttoja, joiden joukossa Helsingin metrokartta näytti säälittävältä. "Espoon talous romahtaa, eikä veroäyriä voi nostaa, koska silloin rikkaat muuttavat Kirkkonummelle", hän repäisi.

Syyskuussa 2006 valtuusto valitsi metron Etelä-Espoon tulevaksi liikennevälineeksi. Osa valtuutetuista ihmetteli, miksi asiasta vielä keskustellaan, kun metro on jo valittu.

"Toivottavasti tämän jälkeen ei enää keskustella siitä, rakennetaanko metro vai ei", keskustan Yrjö Rossi totesi.

Edellisen metropäätöksen jälkeen valtuusto on hyväksynyt Etelä-Espoon yleiskaavan, joka sisältää metron ja jonka mukaan alue saa 2030 mennessä 70 000 asukasta lisää. "Sellaista joukkoa on paha lastata busseihin", Susanna Rahkonen (sd) pohti.

Suunnitelmien mukaan Ruoholahdesta Matinkylään rakennetaan kokonaan tunnelissa kulkeva metro.

Metron hinnaksi on arvioitu 714 miljoonaa euroa, josta Espoo maksaa lähes puolet, valtio maksaa reilut 214 miljoonaa euroa eli Espoon edellyttämät 30 prosenttia ja Helsinki loput.

Monia valtuutettuja kismitti se, että kun valtuusto edellisen kerran keskusteli metrosta, kustannuksiksi arvioitiin 452 miljoonaa euroa.

"Jos yritysmaailmassa olisi käynyt niin, että valtavan hankkeen ensimmäisessä kustannusarviosta olisi kolmannes jäänyt pois, olisi hallitus ja vastaavat virkamiehet vaihdettu. Mutta tämä on politiikkaa", Carl Haglund (r) kritisoi.

"Ei ole vaihtoehtoja metrolle, maksoi mitä maksoi", Ulf Johansson (r) pamautti.

Valtuustolle ehdotettiin , että Espoo ottanee rakentamista varten 30 vuoden lainan, jonka vuosikustannukset ovat 23 miljoonaa euroa.

Nykyiset suorat bussiyhteydet Kamppiin lakkaavat Länsiväylällä, joten tästä saadaan säästöjä.

Nykyiseen verrattuna Espoon joukkoliikennekustannukset kasvavat metron mukana reilut 17 miljoonaa euroa.

Teknisen toimen johtaja Olavi Louko on laskenut, että kustannukset voidaan kattaa maankäyttötuloilla, kun metroasemien yhteydessä olevaa maata kaavoitetaan.

Esimerkiksi tuhat euroa maksavia neliöitä pitäisi myydä 17 600.

"Nyt myymme maata moninkertaisesti tuon verran. Uskon, että jäämme tässä vielä plussalle", Louko totesi.

Samoilla linjoilla oli kokoomuksen Pirjo Kemppi-Virtanen , joka vaati kuitenkin, ettei hyvänhintaisen maan kaavoittaminen saa pilata esimerkiksi Otaniemen ja Tapiolan omaleimaisia maisemia.

Asemia reilun 13 kilometrin mittaisen radan varrelle on tulossa yhteensä seitsemän: Lauttasaareen ja Koivusaareen Helsingin puolelle ja Keilaniemeen, Otaniemeen, Tapiolaan, Jousenpuistoon ja Matinkylään.

Niittykummun asemalle louhitaan valmiiksi paikka, mutta asemaa ei vielä rakenneta.