Helsingin poliitikkojen täytyy ensi syksynä päättää, miten kaupunki voisi tuottaa energiansa nykyistä ympäristöystävällisemmin.
Realistisia vaihtoehtoja on kaksi: joko rakentaa biovoimalaitos tai osallistua ydinvoimalaan.
Ydinvoimavaihtoehdossa kaukolämpö tuotettaisiin voimalan jäähdyttämiseen käytettävistä lauhdevesistä ja tuotaisiin putkea pitkin Helsinkiin. Biovoimala taas vaatisi valtavia määriä polttoainetta: sitä pitäisi ruokkia 80 kuorma-autolastilla haketta joka päivä.
Kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna, että vuoteen 2020 mennessä Helsingin lämmön ja sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöjä pudotetaan runsaasti. Samalla uusiutuvien energianlähteiden osuus tuotannosta moninkertaistetaan.
Taustalla oli kolmen suuren valtuustoryhmän, Sdp:n, vihreiden ja kokoomuksen, sopimus. Kun tavoitteen yksityiskohdista ensi syksynä päätetään, ei sopimus enää synnykään järin helposti.
Päästöjen vähennysvaatimukset kohdistuvat kaupungin rahasampoon, Helsingin Energiaan. Liikelaitos on tuonut kaupungin kassaan vuosittain summan, jota ilman Helsingin veroäyriä olisi nostettava noin kolmella prosenttiyksiköllä.
Kesän aikana kaupunki selvittää, mitä eri vaihtoehdot tarkoittaisivat Helsingin Energian talouden kannalta.
Vihreät ja Sdp pitävät varmana, että sovituista tavoitteista ei jousteta, vaikka energialaitoksen tulot putoisivat. Kokoomuksen mukaan päästötavoitteita pitää tarkastella kokonaisuutena.