Helsingin kehitys ei olekaan kestävällä pohjalla

Helsingin kehittyminen kestävän kehityksen mallikaupungiksi on pysähtynyt ja Helsinki jää kauas taakse muista eurooppalaisista kilpakumppaneistaan.

Tämän kuvan antaa tuore kansainvälinen arviointi, jossa käytiin läpi Helsingin kaupungin toimintaa ekologisen kestävyyden näkökulmasta.

Arvion teki hollantilaisista virkamiehistä ja englantilaisista konsulteista koostunut työryhmä. Helsingin virkamiehet osallistuvat parhaillaan samanlaisen arvioinnin tekoon Rotterdamissa Hollannissa.

Kylmää vettä kaupunki saa niskaansa saavikaupalla energia- ja ilmastopolitiikastaan. Arvioitsijat ovat erityisen huolissaan siitä, ettei kaupunki ole ottanut kovinkaan paljon uusiutuvia energiamuotoja käyttöön eikä edistänyt niiden kehittämistä.

Ympäristötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) muistuttaa, että valtuuston päätöksen mukaan vuoteen 2020 mennessä kaupungin on tuotettava 20 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energialähteillä.

"Mutta jos haluaa olla edelläkävijä, tavoite voisi olla kovempikin."

Kunnianhimoa Helsingiltä puuttuu myös uusien asuinalueiden energiatehokkuusvaatimuksista – alueille ei ole juurikaan tulossa erittäin vähän tai ei ollenkaan ulkoista energiaa kuluttavia taloja.

"Samaan aikaan muut maat ja kaupungin kehittävät (niiden pohjalta) yhdyskuntia", arvioinnissa muistutetaan.

Lopuksi arviointiryhmä muistuttaa, että kaupunki on tehnyt monia hyviä kokeiluja, mutta harvoista on tullut vallitsevaa käytäntöä.

Kiitosta Helsinki saa monesta jo käytössä olevasta tai kehitetystä asiasta, kuten yhdistetystä kaukolämmön ja sähkön tuotannosta sekä siihen liitetystä kaukokylmän tuotannosta. Myös pilaantuneiden maa-alueiden seurantajärjestelmä sekä hyvä joukkoliikennejärjestelmä saavat ylistystä.

Hyvä joukkoliikenne ei kuitenkaan riitä, vaan liikennettä pitää käsitellä kokonaisuutena, jotta ympäristöasiat tulevat huomioiduksi, kansainvälinen ryhmä ohjeistaa.

"Olemme kehittämässä kaupunkiliikennettä, muun muassa vähäpäästöisille autoille suunnitellaan erityisetuja", Sauri kertoo.

"Perusasioissa – kuten ilmanlaadun ja vedenlaadun osalta – ollaan hyviä, mutta aloitteellisuutta tarvittaisiin lisää. Sillä moni eurooppalainen kaupunki rynnistää kärkeen", Helsingin ympäristöjohtaja Pekka Kansanen summaa.

Sauri lupaakin, että arvioinnin tulokset käydään tarkasti läpi. Hän toivoo, että Helsingin tilaama arviointi nostaisi asiat päättäjienkin keskusteluun.