HS:n testissä pummilla ajaminen ei olisi kannattanut

Kun astut ruuhka-aikana raitiovaunuun Helsingissä, on kyydissä mukana ainakin pari kolme liputta matkustavaa. Kaupungin joukkoliikenteessä nimittäin tehdään joka vuosi vähintään neljä miljoonaa matkaa pummilla. Se tarkoittaa että joukkoliikenteen käyttäjistä joka viideskymmenes on jänis.

Mutta kannattaako pummilla ajaminen?

HS selvitti asiaa kaksi viikkoa kestäneessä testissä. Kuusi joukkoliikenteessä töihin tulevaa toimittajaa kirjasi vastaansa sattuneet lipuntarkastukset.

Neljä toimittajaa matkusti Helsingissä joko raitiovaunulla tai metrolla. Ryhmän kohdalle sattui kaksi lipuntarkastusta.

Tällä aikavälillä porukka olisi hävinnyt reilusti, jos he olisivat ajaneet pummilla ja kuitanneet tarkastusmaksut porukassa. Tämä oli pääkaupunkiseudulla muutama vuosi sitten toimineen pummikassan periaate.

Testiaikana tarkastusmaksut olisivat maksaneet 160 euroa ja koko ryhmän kahden viikon liput 86,40 euroa.

Kaksi toimittajaa matkusti paikallisjunissa. Heiltä lippuja ei tarkastettu kertaakaan.

Laskennallisesti pummilla matkustaminen on Helsingissä juuri ja juuri kannattavaa. HKL:n noin 70 tarkastajaa tutki viime vuonna 1,75 miljoonan matkustajan liput. Ehdoton valtaosa tarkastuksista tehtiin metrossa ja raitiovaunuissa.

Niissä matkustetaan vuosittain noin 110 miljoonaa kertaa. Tarkastus sattui siis kohdalle noin joka 60:nnellä matkalla. Kun 80 euron tarkastusmaksun jakaa 60:llä, yhden matkan hinnaksi tulee noin 1,30 euroa.

Aikuisten arvolippu maksaa 1,65 euroa. Opiskelijan ei kannata ajaa pummilla, koska opiskelijan arvolipun hinta on 1,24 euroa.

Lisää aiheesta lauantain Helsingin Sanomissa.