Huonoja lähiöitä ehdotetaan purettaviksi uusien tieltä

Helsinkiä vaivaa tonttipula, mutta nopeasti syntyneitä 1960–1970-luvun elementtilähiöitä on Helsingissä liikenteellisesti erinomaisilla paikoilla paljon. Hyvillä paikoilla olevat huonot lähiöt kannattaisi purkaa, sanoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti .

"Vanha pois, ja tilalle kokonaan uutta! Moderneja, esteettömiä ja päästöttömiä matalaenergiataloja, paljon tehokkaammilla kaavoilla", Rossilahti esittää.

Purkamisesta olisi paljon etua: Liikenneyhteydet, tiet ja kaukolämpöputket, koko infrastruktuuri, ovat jo valmiina. Yhä useampi pääsee asumaan hyville paikoille lähelle keskustaa, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Alueen viihtyisyys, palvelut ja imago kohenevat.

Alue kaavoitettaisiin uudestaan, ja kaupunki antaisi nykyisille taloyhtiöille kaksin- tai kolminkertaisesti lisää rakennusoikeutta. Se tarkoittaa selvää rahaa. Taloyhtiöt purattaisivat vanhat talot ja rakennuttaisivat tilalle uusia. Pihat ja puistot säästyisivät, mutta kerroksia tulisi reippaasti lisää.

Taloyhtiöt omistaisivat syntyneet uudet asunnot, ja voisivat myydä ne päivän hintaan. Asukkaat säästäisivät korjausrahat ja maksaisivat myyntituloilla pitkälti omat uudet, Rossilahti väittää.

ARA:n esimerkkilaskelman mukaan kolmikerroksisen hissittömän talon purkaminen ja uuden, tuplasti isomman talon rakentaminen maksaisi nykyhinnoilla noin 2 800 euroa asuinneliöltä.

Jos taloyhtiö myisi saamansa 1 500 lisäkerrosneliötä noin 4 100 euron neliöhintaan, asunto uudessa talossa maksaisi vanhoille osakkaille vain noin 1 500 euroa neliöltä.

Tällä hetkellä vanha lähiöasunto ei ole hyvä sijoitus. "Eirassa ja Etu-Töölössä vanhojen asuntojen arvo pysyy ja nousee, mutta lähiöissä kehitys on tahtonut olla päinvastainen", Rossilahti sanoo.

Esimerkiksi Puistolan aseman kupeessa Pohjois-Helsingissä oleva Tapulikaupunki ei juuri houkuttele, kun katsoo lähijunan ikkunasta viluisena talvipäivänä. 1970-luvun kerrostaloalue muistuttaa lautatarhaa – siitä lie kaupunginosan nimikin syntynyt.

"Mielestäni tämä olisi yhteiskunnalta valtava vastaantulo niille ihmisille, jotka omistavat vanhan lähiöasunnon", Rossilahti väittää.

Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomien asuntosivuilla.