Kaupunkikanit jäävät loukkuun unohtuneisiin ansoihin

Helsingin Sanomien mielipidesivulla oli tiistaina kirjoitus, jossa helsinkiläinen lukija kertoi lopettaneensa tänä talvena jo kolme verkkoansoihin takertunutta kania.

Kirjoittaja piti lopettamista kansalaisen velvollisuutena eläimen kärsimysten vuoksi. Hän kyseli, kenen kuuluu lopettaa ansoihin jääneet kanit.

Kanien vähentämisestä vastaava kaupungin virkamies Antti J. Rautiainen ihmettelee tapausta. Hän arvelee, että verkot ovat olleet kaninpesien suulle viritettyjä ansoja, joita käytetään kun hillereitä on laitettu ajamaan kaneja pois pesäkoloista ja käytävistä.

Hillerijahdissa kanit pakenevat verkkoansoihin, joista metsästäjät ottavat ne kiinni ja vievät lopetettavaksi.

"Verkkoja voidaan virittää samalla metsästyskerralla jopa useille kymmenille käytävien suuaukoille. Tarkoitus on kuitenkin, että verkot kerätään pois, kun hillerijahti on päättynyt", Rautiainen kertoo.

Rautiainen pitää mahdollisena, että verkkoja on jäänyt maastoon, vaikka niin ei saisi tapahtua. Hän neuvoo lopettamaan eläimen kärsimykset tai hankkimaan apua, jos ei pysty sitä itse tekemään.

Helsingissä oli viime vuonna tehdyn arvion mukaan noin 7 000 villikania. Tieto on käytännössä jo vanhentunut, koska kanit lisääntyvät erittäin nopeasti.

Helsingin kaupungin ja riistanhoitopiirin luvan saaneet metsästäjät ovat pyydystäneet yhteensä noin 1 300 kania viime syyskuusta lähtien. Kaupungin puistoja hoitavan rakennusviraston osuus on ollut koko määrästä 700 kania, joista hillerijahti on tuottanut Rautiaisen mukaan vajaat 150 kania.

Visa Eronen Uudenmaan riistanhoitopiiristä kertoo, että maa- ja metsätalousministeriön antamilla poikkeusluvilla pyydystettiin Helsingissä runsaat 600 kania viime vuonna. Haulikkoa ja pienoiskivääriä käyttäneet metsästäjät ampuivat noin 300 kania, jousella pyydystettiin noin sata ja loukuilla noin 200. Hillerien ja luolakoirien osuus oli vain 30 kania.

Villiintyneet kanit ovat aiheuttaneet satojen tuhansien eurojen tuhot Helsingin puistojen kasvillisuudelle.