Pääkaupunkiseudun kouluterveydenhoidon johtavien virkamiesten mukaan kouluterveydenhoito ei pysty vastaamaan oppilaiden ja heidän perheittensä ongelmiin.
Kunnat ovat ajaneet kouluterveydenhoidon resurssit niin tiukoille, ettei ennaltaehkäisevään työhön jää aikaa.
Erityisesti koululääkäreistä on huutava pula. Espoossa yhden koululääkärin vastuualueeseen kuuluu yli 4 000 peruskoululaista, Vantaalla peräti 8 500.
Vielä pahempi tilanne on Helsingin kehyskunnissa. Koululääkärit ovat usein terveyskeskuslääkäreitä, jotka tekevät murto-osan työstään kouluissa. Yhden lääkärin vastuulla saattaa olla jopa yli 10 000 oppilasta.
Helsingissä tilanne on paras. Kaupungissa on 15 kokopäiväistä koululääkäriä. Heillä on oppilaita vastuullaan 3 300.
Lisäksi Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaina lisätä kuusi miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Summasta vain osa menee kouluterveydenhoitoon.
"Vaikka tilanne on meillä tämän alueen paras, tarvitsisimme kuusi lääkäriä ja neljä terveydenhoitajaa lisää, jotta sosiaali- ja terveysministeriön suositukset täyttyisivät", kertoo Helsingin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon päällikkö Hanna Viitala .
Suosituksen mukaan koululääkäriä kohden saisi olla 2 100 oppilasta.
Kouluterveydenhoitajilla, koulupsykologeilla ja koulukuraattoreilla suositus oppilasmäärästä on 600.
Parhaiten kunnat ovat pitäneet kiinni kouluterveydenhoitajistaan, mutta koulupsykologeja ja koulukuraattoreja on aivan liian vähän.
Esimerkiksi Nurmijärvellä lähes kahtatuhatta koululaista kohden on yksi koulupsykologi.
Useimmissa kunnissa haussa olleet virat on saatu täyteen hyvin. Esimerkiksi Helsingissä jokaista auki olevaa terveydenhoitajan virkaa hakee noin 30 henkeä.
"Mutta moneen vuoteen ei ole tullut lisää vakansseja. Samaan aikaan työmäärä on kasvanut valtavasti, sillä nuorten ongelmat ovat paisuneet todella isoiksi", sanoo koulukuraattorien esimies Hanna Pösö Vantaalta.
Entistä suurempaan rooliin kouluterveydenhuollossa ovat nousseet mielenterveysongelmat. Niistä kärsii noin joka viides nuori.
Pääkaupunkiseudulla yksikään kunta ei ole kyennyt pitämään kiinni hoitotakuusta, jonka mukaan nuorten tulisi saada ongelmiinsa hoitoa kolmessa kuukaudessa.
"Tämän takia kouluissa on todella paljon erittäin sairaita nuoria", kuvaa Vantaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon päällikkö Arja Ruponen .
"Lasten kasvatuksessa on nähtävissä myös huolenpidon puutetta. Helsingissä esimerkiksi 40 prosenttia vanhemmista ei tiedä, missä heidän lapsensa viettävät viikonloput", huomauttaa Hanna Viitala Helsingistä.
Virkamiesten mukaan vanhempien ongelmana on erityisesti kiivastahtinen työelämä.
"Vanhemmat ovat työelämässä todella tiukoilla. Lapset joutuvat olemaan liikaa yksin", Viitala sanoo.