Kuntien päättäjät halutaan rikosvastuuseen liiasta säästämisestä

Helsingin kaupungin sosiaaliasiamies Lilli Autti ja Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies, lakimies Miikkael Liukkonen haluaisivat sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuvat laiminlyönnit rikoslain piiriin.

Liukkosen mukaan syytteeseen voisivat joutua määrärahoista päättävät tahot kuten kunta, sairaanhoitopiirit tai valtion julkisyhteisölliset laitokset. Perusturvarikos ei koskettaisi yksittäisiä, perustason sosiaalityöntekijöitä.

Heidän mukaansa voitaisiin puhua perusturvarikoksesta, jonka avulla saataisiin vastavoima jatkuville säästämispaineille.

"Meidän näkökulmamme on se, että kuntalaisten oikeusturva ei saa vaarantua säästämispaineiden vuoksi, se ei saa mennä liiallisuuksiin. Se olisi ennaltaehkäisevä vastavoima säästämisautomaatille. Nyt ei oikein ole sellaista tahoa, joka sanoisi, että nyt ei enää voida säästää", Liukkonen sanoo.

Liukkonen muistuttaa, että pääministeri Matti Vanhasen hallitus turvautui itse rikoslakiin Tehyn hoitajalakon aikana.

Autti ja Liukkonen kertoivat näkemyksistään Kelan Toinen vääryyskirja -teoksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina.

Kirjan kirjoittajien mukaan sosiaalipolitiikkaa toteutetaan liian usein kansalaisia, alan työntekijöitä ja etujärjestöjen edustajia kuulematta ja heidän ehdotuksiaan huomioimatta.

Toinen Vääryyskirja jatkaa vuonna 2006 julkaistusta ensimmäisestä Vääryyskirjasta virinnyttä kriittistä keskustelua hyvinvointivaltion tilasta. Kirja sisältää 16 artikkelia, joissa käsitellään erilaisten asiakasryhmien kohtaamia konkreettisia ongelmia nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä.

Esillä ovat esimerkiksi työttömien, asunnottomien, koululaisten ja opiskelijoiden ja taiteilijoiden tilanteesta nykyisessä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.

Kirjaan liittyy yhteistyöhanke Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Elokuva- ja valokuvataiteen opiskelijat ovat kuvanneet kirjan valokuvat ja tehneet kuusi vääryysaiheista lyhytelokuvaa.