Loviisan voimalan hukkalämpö voitaisiin johtaa Helsinkiin

Loviisaan suunniteltu uusi ydinvoimalayksikkö tuottaa niin paljon lämpöä, että sillä voitaisiin lämmittää koko pääkaupunkiseutu.

Lämmön hyödyntäminen edellyttää, että suunniteltu voimala rakennettaisiin yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa varten. Lisäksi Loviisasta Helsinkiin pitäisi rakentaa noin 70 kilometriä pitkä kaukolämpötunneli.

"Teknisesti se on toteutettavissa", Loviisan voimalan viestintä- ja kehityspäällikkö Peter Tuominen sanoo.

"Se edellyttää ensin laajoja teknisiä ja taloudellisia selvityksiä, jotta nähdään, miten realistista toteuttaminen on."

Nykyisten pelkästään sähköä tuottavien ydinvoimaloiden lämpötehosta peräti kaksi kolmasosaa menee hukkalämpönä suoraan mereen.

Jos voimalat rakennettaisiin tuottamaan sähkön lisäksi lämpöä, hyötysuhde nousisi selvästi. Mereen menevän hukkalämmön määrä vähenisi jopa kolmanneksen.

Kaukolämpöä uusi ydinvoimala tuottaisi niin paljon, että ainoa riittävän iso asiakas olisi koko pääkaupunkiseutu.

"Ennen kuin hanke voi toteutua, pitää olla joku, joka ostaa kaukolämmön. Pääkaupunkiseutua pitää katsoa kokonaisuutena", Tuominen sanoo.

Ydinkaukolämpö vähentäisi dramaattisesti pääkaupunkiseudun energialaitosten hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat yhteensä lähes kymmenesosa koko Suomen päästöistä.

Käytännössä fossiilisten polttoaineiden polttaminen lämmityksessä loppuisi pääkaupunkiseudulla.

Fortumin tuoreessa Loviisan ydinvoimalaa koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on huomioitu myös mahdollinen kaukolämpötuotanto.

Yhtiö tekee kuitenkin aikaisintaan ensi kesänä päätöksen siitä, haluaako se rakentaa uuden ydinvoimalan.

Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen korostaa, että aloite ydinkaukolämmön tuotannossa on Fortumilla:

"Kyllä se on yleisesti tiedossa, että tällaista voidaan teknisesti tehdä. Ei se ole mahdotonta."

Ruohonen epäilee, että ydinkaukolämpö ja sen vaatima pitkä tunneli tulisivat erittäin kalliiksi. "Ilmastonmuutoksen torjumiseksi löytyy paljon kustannustehokkaampiakin keinoja, kuten biomassa."

Fortumin edeltäjä Imatran Voima suunnitteli ydinkaukolämmön tuontia Helsinkiin jo 1980-luvun alussa.

"Lämmön kaukotuonti oli suurista investointikustannuksista huolimatta sen verran edullisen näköistä, että sitä kannatti tutkia. Se kilpaili hyvin kivihiilen ja maakaasun kanssa", muistelee Helsingin Energian silloinen toimitusjohtaja Aimo Puromäki .

Puromäen mukaan ydinkaukolämpöhanke kaatui lopulta siihen, että energian hinta romahti 1980-luvun puolivälin jälkeen.