Lisää artikkeliin kuvia
Helsingissä on alueita, joissa yli puolet perheistään valitsee lapselleen jonkin muun koulun kuin lähikoulun. Tämä käy selville Opetusviraston tilastoista.
Jokaisen perheen lapselle tarjotaan paikkaa lähikoulusta, mutta perhe voi hakea koulupaikkaa muualtakin.
Monet vaihdoista johtuvat ainevalinnoista, esimerkiksi kielistä, joita ei opeteta lähikoulussa.
Kouluvalinnan syynä voi olla myös turvallinen reitti tai kaveripiirin valinnat.
Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.
Keskustelu kommenttia Osallistu keskusteluun
Jostain syystä monet näistä monikulttuurisista kouluista tarvitsee erityistä lisätukea oppimisvaikeuksien takia ja erityisopetuksen tarve on suuri. Erityisopetus tarkoittaa käytännössä omaa erityisluokkaa, johon kootaan koulun häiriköt, eli erityisopetuksen tarve on verrannollinen häiriön määrään koulussa. Oppimisympäristössä tulisi olla mahdollisimman vähän häiriötä, joten vanhempien osalta on järkeenkäypää pistää lapsi toiseen kouluun.
Mitä pikemmin tunnustetaan nämä faktat ja lopetetaan harhaanjohtava ennakkoluuloista hössättäminen, sitä paremmin näihin ongelmiin voidaan puuttua kaikkia osapuolia hyödyttävästi. Ongelmien lakaiseminen maton alle on johtanut nykyiseen tilanteeseen, jossa vanhemmat "ennakkoluuloisesti" vievät lapsensa muuhun kouluun.
Mitä pikemmin tunnustetaan nämä faktat ja lopetetaan harhaanjohtava ennakkoluuloista hössättäminen, sitä paremmin näihin ongelmiin voidaan puuttua kaikkia osapuolia hyödyttävästi. Ongelmien lakaiseminen maton alle on johtanut nykyiseen tilanteeseen, jossa vanhemmat "ennakkoluuloisesti" vievät lapsensa muuhun kouluun.
Sat, 21 Jan 2012 04:14:05 +0200
"Erityisopetus tarkoittaa käytännössä omaa erityisluokkaa, johon kootaan koulun häiriköt, eli erityisopetuksen tarve on verrannollinen häiriön määrään koulussa. "
Missäs koulussa opetat? Tarkkisluokat poistettiin käytöstä jo vuosikymmen sitten. Häirikkö ei ole sama asia kuin erityisoppilas. Erityisopetusta annetaan niin häiriköille kuin tavallisille hiljaisille oppilaillekin, jos oppilaalla on tarvetta erityiseen tukeen, jottei tipu kelkasta. Erityistukea voi saada esim. poissolon takia, jotta saa kirittyä muut kiinni, oppimisvaikeuksien takia tai vain yksinkertaisesti senkin takia, että koetilanteessa jännittää niin paljon, että menee täysin lukkoon..
Oppimisympäristössä tulisi todellakin olla mahdollisimman vähän häiriöitä - ja tässä on avainasemassa vanhemmat. Koulu asettaa rajat, mutta jos vanhemmat eivät, eivätkä puutu lapsensa koulunkäyntiin, koulu on aika voimaton. Oppilas voidaan heittää luokasta ulos, voidaan poistaa koulustakin, mutta pitkällä aikatähtäimellä tämä ei tuota mitään, jos vanhemmat eivät vain välitä.
On myös luonnollista, että kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia tukitoimia käytetään enemmän. Kielellinen kehitys ei ole välttämättä riittävä ja ainoa koulukokemus oppilaalla on Suomesta.
Missäs koulussa opetat? Tarkkisluokat poistettiin käytöstä jo vuosikymmen sitten. Häirikkö ei ole sama asia kuin erityisoppilas. Erityisopetusta annetaan niin häiriköille kuin tavallisille hiljaisille oppilaillekin, jos oppilaalla on tarvetta erityiseen tukeen, jottei tipu kelkasta. Erityistukea voi saada esim. poissolon takia, jotta saa kirittyä muut kiinni, oppimisvaikeuksien takia tai vain yksinkertaisesti senkin takia, että koetilanteessa jännittää niin paljon, että menee täysin lukkoon..
Oppimisympäristössä tulisi todellakin olla mahdollisimman vähän häiriöitä - ja tässä on avainasemassa vanhemmat. Koulu asettaa rajat, mutta jos vanhemmat eivät, eivätkä puutu lapsensa koulunkäyntiin, koulu on aika voimaton. Oppilas voidaan heittää luokasta ulos, voidaan poistaa koulustakin, mutta pitkällä aikatähtäimellä tämä ei tuota mitään, jos vanhemmat eivät vain välitä.
On myös luonnollista, että kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia tukitoimia käytetään enemmän. Kielellinen kehitys ei ole välttämättä riittävä ja ainoa koulukokemus oppilaalla on Suomesta.
Sun, 22 Jan 2012 12:52:21 +0200
Helsingin Sanomissa esitetty pari viikkoinen juttu oli harhaanjohtava. Keskimääräinen tietyn koulun valintaprosentti laskettiin kuudelta viime vuodelta. Keskimääräinen valintaprosentti ei kuvaaa tällä hetkellä esim. koulun nykyistä valintaprosenttia (esim. Roihuvuoren ala-aste keskimääräinen valintaprosentti 37. Viime vuonna koulun valitsi 69% alueen lapsista. Roihuvuoren kohdalla suurin syy on se, että koulu on ollut lakkautusuhan alla jo yli 10-vuotta. Koulua tarvitaan ehdottomasti! Roihuvuoren toinen suuri ala-aste, Porolahti on maan suurimpia kouluja. Kuka haluaa lapsensa suureen laitoskouluun, kun tarjolla on viihtyisä ja erinomaisen hyvällä ilmapiirillä varustettu "kyläkoulu". Härskiä toimintaa kuntapoliitikoilta! Päätöstä sirretään ja siirretään ja koulu rapistuu pahasti.
Mon, 30 Jan 2012 12:54:07 +0200
Niin, no olisi ollut kiva nähdäkin ne tilastot. On taas journalismia parhaimmillaan.
Ihanko nuo kaikki vaikuttavat? Vau, en olisi uskonut! Lööppikamaa.
Ihanko nuo kaikki vaikuttavat? Vau, en olisi uskonut! Lööppikamaa.
Sat, 21 Jan 2012 05:12:26 +0200
Mistä alueista mahtaa olla kyse?
Sat, 21 Jan 2012 05:53:48 +0200
Minua ärsyttää aika lailla, kun monikulttuuripropaganda syydetään joka tuutista ja kaikilla keinoilla. Tässäkin antamalla ymmärtää, että kyse on vain vanhempien ennakkoluuloista. Tosiasia kuitenkin on, että monikulttuurisisissa kouluissa on huomattavasti enemmän järjestyshäiriöitä kuin muissa. Poikkeuksena tähän ovat tietysti kansainväliset erikoiskoulut, joihin oppilaat valitaan tiukan seulan läpi.
Sat, 21 Jan 2012 06:06:03 +0200
Totta!
Sun, 22 Jan 2012 09:24:47 +0200
Onko tilasto nähtävissä netissä?
Sat, 21 Jan 2012 07:43:28 +0200
Kun asuu koulun vieressä ja tuntee vanhemmat, ei ole kyse kuvitelmista ja ennakkoluuloista. Jos vanhemmilla ei ole varaa muuttaa pois, niin on edes joku mahdollisuus yrittää vaikuttaa lapsen koulumenestykseen ja kaveripiiriin.
Sat, 21 Jan 2012 08:06:48 +0200
Hyvä vanhemmat! Ei todellakaan kannata laitaa lapsia sellaiseen kouluun, jossa hyväksytään oppilaiden huono käytös. Tällaisiakin kouluja löytyy. Oppilaat voivat tehdä lähes mitä vaan, ja aina silitellään päätä ja ymmärretään. Tällainen koulu on raskas sekä oppilaille että henkilökunnalle.
Sat, 21 Jan 2012 08:18:50 +0200
Varmaan minäkin haluaisin lapseni lähikouluun, jos asuisin Tehtaankadulla.
Sat, 21 Jan 2012 08:20:00 +0200
white flight on alkanut, siihen ei veronmaksajilta ryöstetyt rahat auta...
Sat, 21 Jan 2012 08:43:59 +0200
Asiallista olisi myös kertoa näiden koulujen nimet. Ei liene yllätys että ne koulut ovat juuri näitä multukulturelleja. Onkohan koulushoppaajien joukossa vihervasemmistoRKP:läisten jälkeläisiä ?
Sat, 21 Jan 2012 09:02:24 +0200
Liittyen RKP:een, ruotsinkielisissä kouluissa ei ole juuri lainkaan maahanmuuttajaoppilaita, joten sen suhteen koulushoppailua tuskin esiintyy.
Sat, 21 Jan 2012 18:05:46 +0200
Eli jos valitseekin toisen koulun monikulttuurin vuoksi, niin syynä on heti ja automaattisesti ennakkoluuloa, kuvitelmaa tai kuulopuhetta? Minusta se voi olla ihan rehellisesti sanottuna myös turvallisuusvalinta. Eikä toki terveessä ennakkoluuloisuudessakaan mitään vikaa ole.
Sat, 21 Jan 2012 09:16:54 +0200
Öö, se on juuri sitä. Olet ennakkoluuloinen, ihan sananmukaisesti. Voit toki yrittää selittää sitä itsellesi parhain päin. Missään pääkaupunkiseudun koulussa ei kuitenkaan (vieläkään) ole todellisia turvallisuusongelmia, tai oppimenestystä estäviä tekijöitä.
Sat, 21 Jan 2012 13:44:17 +0200
Saa olla ennakkoluuloinen! Ja kyllä, useasti kouluissa missä esiintyy monikulttuurisuutta (mikä on hyvä asia) on valitettavasti turvallisuusongelmia. Usein kansainvälisyys näyttää negatiiviset puolensa, etenkin isoissa kouluissa.
Sat, 21 Jan 2012 15:02:08 +0200
Mielestäni pitkässä juoksussa tästä ei ole kuin haittaa niin lapsille kuin koko yhteiskunnalle! Miten lapsille syntyy minkäänlaista sidosta kotialueeseensa, jos niin koulu kuin kaikki harrastusaktiviteetit tapahtuvat muualla. Kun sitten mennään kouluun ja harrastuksiin kauaskin kotoota, myös syntyvät ystävyyssuhteet hajautuvat laajalle alueella, niin laajalle, että ystäviä on mahdotonta nähdä ilman kyytiä vanhemmilta tai mopo-autoa.
Kun ystäviä ei ole lähipiirissä, ei ole mitään syytä mennä myöskään ulos leikkimään, tutkimaan lähiympäristöä tai samoilemaan lähimetsään. Koko välitön kotialue on se sitten kaupunginosa, kylä, kaupunki, taajama tai mikä hyvänsä jää etäiseksi, eikä siiden synny sidosta. Tämä on mielestäni monen hyvin suomalaisen ongelman taustalla, kaupungit, kaupunginosat ja kylät ovat hengettömiä, kukaan ei halua tehdä niiden eteen mitään, kukaan ei tunne niitä omakseen.
Verratkaapa asiaa vaikka muihin euroopan kaupunkeihin missä ihmiset ovat ylpeitä (oli siihen sitten perusteluja tai ei) siitä mistä he ovat kotoisin ja ovat valmiita kehittämään omaa aluettaan niin materiaalisesti kuin henkisestikkin.
Kun ystäviä ei ole lähipiirissä, ei ole mitään syytä mennä myöskään ulos leikkimään, tutkimaan lähiympäristöä tai samoilemaan lähimetsään. Koko välitön kotialue on se sitten kaupunginosa, kylä, kaupunki, taajama tai mikä hyvänsä jää etäiseksi, eikä siiden synny sidosta. Tämä on mielestäni monen hyvin suomalaisen ongelman taustalla, kaupungit, kaupunginosat ja kylät ovat hengettömiä, kukaan ei halua tehdä niiden eteen mitään, kukaan ei tunne niitä omakseen.
Verratkaapa asiaa vaikka muihin euroopan kaupunkeihin missä ihmiset ovat ylpeitä (oli siihen sitten perusteluja tai ei) siitä mistä he ovat kotoisin ja ovat valmiita kehittämään omaa aluettaan niin materiaalisesti kuin henkisestikkin.
Huom! Ylläpidon muokkaama kommentti
Sat, 21 Jan 2012 09:35:01 +0200
"Miten lapsille syntyy minkäänlaista sidosta kotialueeseensa, jos niin koulu kuin kaikki harrastusaktiviteetit tapahtuvat muualla."
Kommentti: Eikös me haluttu nimenomaan olla osa globaalia maailmaa ja monikulttuurista Suomea. Eikö silloin nimenomaan tutustuta muuallekin kuin lähialueeseen ja sen ihmisiin?
Kommentti: Eikös me haluttu nimenomaan olla osa globaalia maailmaa ja monikulttuurista Suomea. Eikö silloin nimenomaan tutustuta muuallekin kuin lähialueeseen ja sen ihmisiin?
Sun, 22 Jan 2012 12:52:20 +0200
jos ihmisille on annettu valinnan vapaus, miksi sitten ihmetellään kun kyseistä vapautta käytetään?
Sat, 21 Jan 2012 10:05:19 +0200
Valokuva on Tehtaankadulta. Uskoisin, että sillä suunalla tyydytään hyvinkin lähikouluun!
Sat, 21 Jan 2012 10:15:08 +0200
Vanhemmilla on VASTUU laittaa lapsensa kouluun, jossa lapset saavat parasta mahdollista opetusta ja jossa lapsella on pienin riski joutua myöhemmin elämässään rikollisiin piireihin. Hyödyllisten ja elämässä eteenpäin vievien ystävyyskontaktien luominen alkaa jo alakoulussa. Vanhemmat päättävät kouluvalinnallaan, millaisen ihmisverkoston lapsi saa koulussa ympärilleen.
Sat, 21 Jan 2012 10:19:55 +0200
Mitä, saako Helsingissä peruskoulun ekaluokkaliset mennä muuhun kuin lähikouluun? Kukahan tai mikä säännöksen on saanut aikaan? Kotikaupungissani on pakko mennä lähikouluun, joka voi olla erittäin surkea. Ainoa keino on, että perhe muuttaa toiseen kaupunginosaan, ja nimenomaan sellaiseen, jossa on hyvä alakoulu. Valiettavasti sekä vuokrat että asuntojen hinnat ovat kalliimmat niissä kaupunginosissa, joissa lähikoulut ovat hyviä.
Huom! Ylläpidon muokkaama kommentti
Sat, 21 Jan 2012 10:22:19 +0200
Laitoimme molemmat lapsemme aliarvostettuun kouluun tarkoituksella. Lähikoulua pidetään "parempana" mutta tosiasia on kun verrataan oppimistuloksia niin Tästä itähelsingin koulusta pääsee paremmin eteenpäin :)
Sat, 21 Jan 2012 10:28:21 +0200
Me asumme Aurinkolahdessa, eikä tulisi mieleenkään laittaa lapsia lähikouluun. Järjettömän suuret luokat ja levottomuutta. Onneksi saa valita.
Sat, 21 Jan 2012 10:28:52 +0200
Jaa-a. Kuinka ihmeessä olette tulleet muuttaneeksi Aurinkolahteen? Eikö riski ole suuri, että lapsenne ystävystyvät pihalla tai harrastuksissa levottomien lasten kanssa?
Sun, 22 Jan 2012 12:02:16 +0200
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten suhtautuminen vaihtelee kouluittain.
Huom! Ylläpidon muokkaama kommentti
Sat, 21 Jan 2012 10:34:14 +0200
Oma lapseni ainakin laitetaan sellaiseen kouluun, jossa aikaa riittää myös "tavallisille" oppilaille. Tämä tarkoittaa näin pääsääntöisesti, että mitä vähemmän luokassa on maahanmuuttajia, sitä varmemmin oma lapseni saa aikaa opettajalta. Olen nimittäin monilta kouluissa työskenteleviltä kuullut sen, että maahanmuuttajavaltaisilla luokilla opettajan aika menee usein juuri heihin, koska heillä on ymmärrettävästi vaikeuksia esim. suomen kielen kanssa.
Ei sillä, etteikö maahanmuuttajienkin ole yhtälailla hyvä oppia koulussa opetettavat asiat, mutta tässä asiassa ajattelen vain lapseni parasta.
Ei sillä, etteikö maahanmuuttajienkin ole yhtälailla hyvä oppia koulussa opetettavat asiat, mutta tässä asiassa ajattelen vain lapseni parasta.
Sat, 21 Jan 2012 10:39:12 +0200
Niinpä. Entäpä lapsesi tulevaisuus? Oletko miettinyt, minkälaista asennetta välität lapsellesi tuolla valinnalla ja miten sen hänelle perustelet? Voihan jopa olla, että lapsesi itse haluaa lähikouluun. Tuolla menolla eriarvoisuus vain lisääntyy tässä maailmassa. Toivottavasti lapsesi sitten aikuisenakin pystyy valitsemaan sellaisen elämänpiirin ja ympäristön, jossa ei erilaisuutta ole...?
Sun, 22 Jan 2012 11:46:34 +0200
Eikös monikulttuurista paljon hypettävä presidenttiehdokaskin ole siirtänyt lapsensa "parempaan kouluun", vaikka monikulttuurisen koulun pitäisi olla juurikin paras paikka junttisuomalaisten lapsille.
Sat, 21 Jan 2012 10:53:55 +0200
Niin, mutta juntit ovatkin asia erikseen...ainakin joidenkin mielestä.
Totta puhuen närästäää se, että niin monet, jotka ovat pitävinään itseään sivistyneistönä ja avarakatseisina ihmisinä, eivät kuitenkaan halua olla missään tekemisissä ruohonjuuritason ongelmien kanssa. Helpompaa kai olla "hyvä ihminen" vain jorinatasolla?
Totta puhuen närästäää se, että niin monet, jotka ovat pitävinään itseään sivistyneistönä ja avarakatseisina ihmisinä, eivät kuitenkaan halua olla missään tekemisissä ruohonjuuritason ongelmien kanssa. Helpompaa kai olla "hyvä ihminen" vain jorinatasolla?
Sat, 21 Jan 2012 12:38:23 +0200
Älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon!
Sat, 21 Jan 2012 14:05:53 +0200
Niinpä...!
Sat, 21 Jan 2012 17:45:12 +0200
Lähikoulu-nimitys on joskus hämäävä. Lapseni käy lähintä koulua, mutta se ei ole oman koulunpiirin koulu. Omaan kouluun matka olisi yli kaksinkertainen. Eli valitsimme nimenomaan lähikoulun, vaikkei se olekaan se, jonka Helsinki meille osoitti.
Sat, 21 Jan 2012 11:00:46 +0200
Eiköhän tuo monikulttuurisuus ole ylivoimaisesti suurin syy vaikka sitä ei suoraan toimittajalle tai kyselyssä viitsitä mainita, kun ei haluta leimautua.
Sat, 21 Jan 2012 11:01:40 +0200
kyllä se meillä oli aika selvä, ettei monikulttuurinen koulu ole meidän lapsen koulu lainkaan. opetus pitää saada suomenkielellä ja koulurauha pitää olla tasoltaan erinomainen, sekä opetuksentaso huippu. emme halua lasta vain kouluun, haluamme lapsen myös saavan opetusta ja lapsen oppivan.
Sat, 21 Jan 2012 11:01:07 +0200
Ei tarvita kuin että muutama suosittu oppilas (eli hänen vanhempansa) valitsee oppimismyönteisen koulun lähellä sijaitsevan teinien päivähoitolan sijasta, niin koko luokka seuraa perässä.
Sat, 21 Jan 2012 11:01:10 +0200
Kouluja tulee järkeistää myös kustannussyistä , esm vantaa maahanmuutto rikkailla alueilla saataisiin jo pelkästään somaleista monta koulua täyteen ,miksi sotkea sinne väkisin kantaväestön köyhinpien lapsia ,joiden oppimistulos jää näin heikoksi ja heitä kohdellaan kuin alenpi-arvoisia, luulisi että joku tasa-arvo ihminen puutuisi tähän .
Sat, 21 Jan 2012 11:21:35 +0200
Ruotsinkielisillä on omat koulut, mutta toisaalta ruotsinkielisten integraatio on hyvä joka tapauksessa.
Sat, 21 Jan 2012 12:06:40 +0200
On tärkeää, ettei Helsinkiin synny alueita, joista kantaväestö muuttaa pois taatakseen lapsilleen laadukkaan opetuksen. Opetuksen tason säilyttäminen hyvänä on mahdollista myös alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Se vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa.
Meidän on oltava valmiita rajoittamaan lasten vanhempien oikeuksia peruskouluvalintojen suhteen, vaikka se kuulostaakin ikävältä asialta. Monikulttuurisuuteen oppiminen on tärkeä oppia jo nuorella iällä.
Meidän on oltava valmiita rajoittamaan lasten vanhempien oikeuksia peruskouluvalintojen suhteen, vaikka se kuulostaakin ikävältä asialta. Monikulttuurisuuteen oppiminen on tärkeä oppia jo nuorella iällä.
Sat, 21 Jan 2012 11:29:03 +0200
Traagista on, ettei tästä viestistä voi varmuudella sanoa onko se provo vai ei.
Sat, 21 Jan 2012 11:38:11 +0200
Älähän syötä omia ideologioitasi kaikille, sinä "vihreä humanisti". Mitähän pahaa on siinä, että haluaa lapsilleen laadukkaan opetuksen?. En ole vielä kuullut yhdenkään vanhemman sanovan, että joo, meidän lapsille välttää kyllä huonompikin opetus, kunhan vaan jotkut saavat noudattaa fantasioitaan monikulttuurisesta Suomesta. Mitenkähän monikulttuurisuuteen oppiminen on parempi asia, kuin hyvä koulutus?
Sat, 21 Jan 2012 12:24:40 +0200
Onpas jalomielistä jargonia. Tosiasia kuitenkin on, että jako hyviin ja huonoihin alueisiin on tapahtunut jo aikapäiviä sitten ja kantaväestön siirtymisessä pois huonoilta alueilta on kyse ainoastaan siitä, että riittääkö rahat. Itse asiassa koko Helsinki on ydinkeskustaa ja Jollasta lukuunottamatta hyvää kyytiä muuttumassa huonoksi alueeksi. Siksi Espoon liittämisellä Helsinkiin onkin niin kiire, että saadaan siirrettyä Helsingin huonot puolet ja maksuvelvollisuus rajankin taakse.
Eikä jako hyviin ja huonoihin kouluihin ole opettajien ansiota eikä syytä. Tietysti on niin, että ylipäänsä koulusta välittävät vanhemmat yrittävät saada lapsensa niihin parempiin kouluihin, ja on aivan yhtä päivänselvää, että opettajatkin yrittävät hakeutua aivan samoihin kouluihin. Näin tapahtuu vuorenvarmasti, vaikka huonommissa kouluissa maksettaisiin selvästi parempaa palkkaa.
Eikä jako hyviin ja huonoihin kouluihin ole opettajien ansiota eikä syytä. Tietysti on niin, että ylipäänsä koulusta välittävät vanhemmat yrittävät saada lapsensa niihin parempiin kouluihin, ja on aivan yhtä päivänselvää, että opettajatkin yrittävät hakeutua aivan samoihin kouluihin. Näin tapahtuu vuorenvarmasti, vaikka huonommissa kouluissa maksettaisiin selvästi parempaa palkkaa.
Huom! Ylläpidon muokkaama kommentti
Sat, 21 Jan 2012 12:32:31 +0200
Jo monen monta vuotta perheet ovat Helsingissä muuttaneet toivomiensa koulujen lähialueille. Ainakin tutuille se voidaan todeta ääneen. Opettajatkin miettivat lastensa kouluja ja lähikoulualueita.
Sun, 22 Jan 2012 08:52:16 +0200
Voitaisiinko asia ilmaista myös toisin? Olisiko tärkeää rajata maksimimäärä maahanmuuttajia per koulu ja jakaa niitä tasaisemmin myös niihin keskustan perusopetuksen pariin?
Näinhän meillä ei voi tällä hetkellä tehdä, koska kaikilla on oikeus lähikouluun. Olen kuitenkin eri mieltä ja minusta olisi tärkeää tasoittaa koulujen eroja maahanmuuttajien suhteen. Se on myös opettajan jaksavuuden kannalta tärkeää, ettei vain joillekin opettajille synny kohtuuttomaa työmäärää. Vaikka PD-rahaa jaetaan, sitä ei kuitenkaan jaeta niin paljon, että se korreloisi riittävästi tarvittuun tukeen.
Tietysti opettajat voivat valita koulunsa, mutta ei sekään mielekästä olisi, että jotkut koulut jäisi ilman päteviä opettajia... Jossain vaiheessa tästäkin tulee totta, valitettavasti, jollei asiaan aleta jo pikkuhiljaa kiinnittämään enemmän huomiota.
Näinhän meillä ei voi tällä hetkellä tehdä, koska kaikilla on oikeus lähikouluun. Olen kuitenkin eri mieltä ja minusta olisi tärkeää tasoittaa koulujen eroja maahanmuuttajien suhteen. Se on myös opettajan jaksavuuden kannalta tärkeää, ettei vain joillekin opettajille synny kohtuuttomaa työmäärää. Vaikka PD-rahaa jaetaan, sitä ei kuitenkaan jaeta niin paljon, että se korreloisi riittävästi tarvittuun tukeen.
Tietysti opettajat voivat valita koulunsa, mutta ei sekään mielekästä olisi, että jotkut koulut jäisi ilman päteviä opettajia... Jossain vaiheessa tästäkin tulee totta, valitettavasti, jollei asiaan aleta jo pikkuhiljaa kiinnittämään enemmän huomiota.
Sun, 22 Jan 2012 13:05:52 +0200
Taas syyllistetään omista valinnoista ennakkoluuloja. Ihan kuin ihmiset eivät saisi tehdä omia valintojaan. Tietyt aineet ovat vain apuna siinä, että varmasti pääsee muuhun kouluun.
Huom! Ylläpidon muokkaama kommentti
Sat, 21 Jan 2012 11:27:26 +0200
Miten niin syyllistetään?
Lapsen paras on tehdä päätökset faktojen ja kokemusten - ei ennekkoluulojen perusteella. Moni meidänkin koulua ennakkoluulojensa perusteella karsastanut, mutta silti kouluumme päätynyt on jälkeenpäin kertonut juttujen ja luulojen olleen täysin erilaisia kuin käytännön kouluelämän. Kouluihin voi mennä haistelemaan tunnelmaa, huhupuheisiin ja kyläparlamentteihin ei kannata pelkästään luottaa.
Lapsen parasta voi miettiä, kun laittaa lapsensa kulkemaan kahdella bussilla toiselle puolelle kaupunkia niin ettei tunne ketään pihakavereistaan. Itse opetan tällaisella valinnaiskoeluokalla, joka on taatusti hyvä ympäristö, jos nimenomaan lasta aihe kiinnostaa. Valintatilaisuuksissa vanhemmista kyllä usein aistii, että enemmän on kyse oman egon pönkittämisestä ja jostain kummallisesta hienouden hakemisesta. Lapsen parhas onkin tekosyy oman sosiaalisen aseman kuvitteelliselle nostamiselle. Ja mikäs siihen onkaan parempi keino kuin nostaa nokkansa pystyyn ja kohottaa itsensä lähikoulun valinneiden yläpuolelle. Siellähän voi olla köyhiä tai ulkomaalaisiakin..
Lapsen paras on tehdä päätökset faktojen ja kokemusten - ei ennekkoluulojen perusteella. Moni meidänkin koulua ennakkoluulojensa perusteella karsastanut, mutta silti kouluumme päätynyt on jälkeenpäin kertonut juttujen ja luulojen olleen täysin erilaisia kuin käytännön kouluelämän. Kouluihin voi mennä haistelemaan tunnelmaa, huhupuheisiin ja kyläparlamentteihin ei kannata pelkästään luottaa.
Lapsen parasta voi miettiä, kun laittaa lapsensa kulkemaan kahdella bussilla toiselle puolelle kaupunkia niin ettei tunne ketään pihakavereistaan. Itse opetan tällaisella valinnaiskoeluokalla, joka on taatusti hyvä ympäristö, jos nimenomaan lasta aihe kiinnostaa. Valintatilaisuuksissa vanhemmista kyllä usein aistii, että enemmän on kyse oman egon pönkittämisestä ja jostain kummallisesta hienouden hakemisesta. Lapsen parhas onkin tekosyy oman sosiaalisen aseman kuvitteelliselle nostamiselle. Ja mikäs siihen onkaan parempi keino kuin nostaa nokkansa pystyyn ja kohottaa itsensä lähikoulun valinneiden yläpuolelle. Siellähän voi olla köyhiä tai ulkomaalaisiakin..
Sat, 21 Jan 2012 11:46:26 +0200
Muuttakaa pois Helsingistä, niin pääsette samalla eroon monikulttuurisista kouluista.
Sat, 21 Jan 2012 11:50:22 +0200
Ei pääse ainakaan täällä Vantaalla. Täällä ei myöskään saa valita koulua, vaikka monet vanhemmat ovat kovasti yrittäneet taistella sen puolesta.
Sat, 21 Jan 2012 13:13:53 +0200
Aluksi huomauttaisin toimittajaa, että monikulttuurisen koulun valitsematta jättäminen ei välttämättä johdu ennakkoluuloista. Ääriesimerkkinä voi ajatella koulua, missä suuri osa oppilaista ei puhu kumpaakaan kotimaista. Ei tällaisessa koulussa käytännössä opi läheskää'n niin hyvin kuin koulussa, missä kaikki puhuvat jompaakumpaa kotimaista.
Ongelma ei todellakaan ratkea kieltämällä koulun vaihtaminen tai väittämällä tällä perusteella koulunsa valinneita ennakkoluuloisiksi. Täällä Saksassa on ollut vastaavia ongelmia ja niitä on hyvällä menestyksellä ratkaistu opettamalla maahantulijoille saksan kieli ennen koulua, esimerkiksi pakollisella esikoululla.
Ongelma ei todellakaan ratkea kieltämällä koulun vaihtaminen tai väittämällä tällä perusteella koulunsa valinneita ennakkoluuloisiksi. Täällä Saksassa on ollut vastaavia ongelmia ja niitä on hyvällä menestyksellä ratkaistu opettamalla maahantulijoille saksan kieli ennen koulua, esimerkiksi pakollisella esikoululla.
Sat, 21 Jan 2012 11:51:38 +0200
Vanhempien ennakkoluulot monikulttuurisuutta kohtaan johtuvat ainoastaan tiedon puutteesta. Monikulttuurisuuden on osoitettu parantavan oppimistuloksia, vähentävän järjestyshäiriöitä luokissa ja rikastuttavan oppilaita monin tavoin.
Ongelma on, että vanhemmat voivat valita koulun, johon lapsensa laittavat. Tämä johtaa tietämättömien vanhempien lasten joutumiseen monikulttuuristen koulujen ulkopuolelle. Tähän on lainsäädännöllä saatava loppu.
Ongelma on, että vanhemmat voivat valita koulun, johon lapsensa laittavat. Tämä johtaa tietämättömien vanhempien lasten joutumiseen monikulttuuristen koulujen ulkopuolelle. Tähän on lainsäädännöllä saatava loppu.
Sat, 21 Jan 2012 12:07:58 +0200
Älä jauha peetä. Kerropa, miten monikulttuurisuus vähentää järjestyshäiriöitä luokassa? Olen kuullut tuttaviltani ja heidän lapsiltaa täysin päinvastaisia OMIA kokemuksia.
Turha vetää siis rasismikorttia esille, kun kyse ei todellakaan ole ennakkoluuloista.
Turha vetää siis rasismikorttia esille, kun kyse ei todellakaan ole ennakkoluuloista.
Sat, 21 Jan 2012 13:16:43 +0200
Tällä kirjoittajalla ei todellakaan ole kokemusta monikulttuurisesta koulusta. Hankkiudu Meri-rastilan kouluun viikoksi töihin, niin tasan syöt sanasi sellaista kaaosta se opetuksen yritys on.
Sat, 21 Jan 2012 17:48:10 +0200
Näytätkö nämä tutkimustulokset. Olen kiinnostunut näistä.
terv. Ope - monikulttuurisesta koulusta
terv. Ope - monikulttuurisesta koulusta
Sun, 22 Jan 2012 13:06:22 +0200
Eiköhän nämä ainevalinnat ole myös aika suuri koulun valitsemisen syy. Moni koulu mainostaa kielivalintojaan, mutta lopputulos on, että ei saadakaan kieliryhmää täyteen, sorry, ei opetusta. Siinä vaiheessa voi olla myöhäistä vaihtaa. Myös erilaiset kokeilut (kuten luokattomuus ala-asteella) voivat karkoittaa, toisaalta myös houkuttaa muuhun kuin lähikouluun.
Paljon vaikutusta on myös medialla (kuten haastateltu äitikin sanoi). Jos media tuo aina vain negatiivista kirjoitusta alueen (usein itäisen) kouluista, niin onhan sillä vaikutusta. Täytyy vain opettaa nämä maahanmuuttajatkin hakemaan muita, kuin lähialueen kouluja, sillähän tämä ongelma tasaantuu, jos se on ongelma...
Paljon vaikutusta on myös medialla (kuten haastateltu äitikin sanoi). Jos media tuo aina vain negatiivista kirjoitusta alueen (usein itäisen) kouluista, niin onhan sillä vaikutusta. Täytyy vain opettaa nämä maahanmuuttajatkin hakemaan muita, kuin lähialueen kouluja, sillähän tämä ongelma tasaantuu, jos se on ongelma...
Sat, 21 Jan 2012 12:08:15 +0200
Pitäisiköhän miettiä, mikä on lapselle parasta. Koulussa oppinen ja niin sanottu "korkeatasoinen opetus" on toissijainen. Tärkeämpää ovat sosiaaliset kontaktit - ei pelkästään valkoisten keskiluokkaisten välillä, vaan kontaktit kaikkiin ihmisiin. Lapsi, joka on saanut vahvan kulttuurisen kylvyn kouluaikana, pystyy eri tavalla kansain välisiin kontakteihin aikuisiässään ja jos joutuu johtopaikoille yhteiskunnassa, niin ymmärtää paremmin alaisiaan. Opetus koulussa ei todellakaan ole pääasia ja sitä paitsi on todettu, että "huonompi" tasoinen koulu tuottaa lapsille enemmän oppia kuin "hyvä" tasoinen. Tämä johtuu siitä, että lapset tuppaavat valikoitumaan kunnianhimoisten vanhempien pakottamina.
Sat, 21 Jan 2012 12:13:35 +0200
USAssA on paljon esimerkkejä lapsista, jotka ovat saaneet "Vvahvan kulttuurisen kylvyn kouluaikana", tulokset vaan ovat aika kaukana joidenkin suomalaisten intomielien fantasioista.
Sat, 21 Jan 2012 13:37:20 +0200
Oletko nyt ihan tosissasi? Siis mielestäsi tieteen, taiteen ja talouselämän menestyjät tulevat pääosin "huonoista" kouluista ja tämä on vielä jotenkin todettu. Hohhoijaa.
Sat, 21 Jan 2012 14:13:29 +0200
Liekö tämä tutkimus?
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/cad061004303c681b717f77b1dab68e6/2010+Koulujen+palvelukyky+PKS-taso+1_4_2011.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1922337988
En kyllä löytänyt noita tekstiperusteita itse tutkimuksesta.
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/cad061004303c681b717f77b1dab68e6/2010+Koulujen+palvelukyky+PKS-taso+1_4_2011.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1922337988
En kyllä löytänyt noita tekstiperusteita itse tutkimuksesta.
Sat, 21 Jan 2012 12:17:33 +0200
Vanhemmiten myös oppilaat äänestävät jaloillaan. Espoolaiselta ysin keskiarvon oppilaalta opo kysyi, millaiseen lukioon hän haluaa. Vastaus: "Sellaiseen, missä ei ole maahanmuuttajia." Yhdeksän vuotta monikulttuurivärinää ja -säpinää oli tarpeeksi
Sat, 21 Jan 2012 13:29:20 +0200
On vanhempien VASTUU laitaa lapsensa kouluun, jossa lapsi saa parhaan ympäristön ja ihmissuhteet menestyvälle elämälleen. Usein se koulu ei ole se lähin.
Koulukaverien perheillä on suuri merkitys oman lapsen myöhemmälle menestymiselle: Yliopistoista Åbo Akademiin mennään heikoimmilla papereilla, mutta oppilaiden työllistyminen on yliopistojen parhaimmistoa. Sama ilmiö näkyy alakoulussakin.
Koulukaverien perheillä on suuri merkitys oman lapsen myöhemmälle menestymiselle: Yliopistoista Åbo Akademiin mennään heikoimmilla papereilla, mutta oppilaiden työllistyminen on yliopistojen parhaimmistoa. Sama ilmiö näkyy alakoulussakin.
Sat, 21 Jan 2012 13:33:42 +0200
Juuri näin teimmekin, ja ratkaisu on osoittautunut enemmän kuin onnistuneeksi.
"Muuttakaa pois Helsingistä, niin pääsette samalla eroon monikulttuurisista kouluista."
"Muuttakaa pois Helsingistä, niin pääsette samalla eroon monikulttuurisista kouluista."
Sat, 21 Jan 2012 13:40:16 +0200
Lehti jutussa mainittu Roihuvuoren ala-aste on prosenttuaalisesti huonossa asemassa toistuvien kouluverkkoselvityksen lakkautusuhan takia ja peruskorjauksen puutteen takia, ei niinkään monikulttuurisuuden takia. Koulu sinäänsä on hyvä.
Sat, 21 Jan 2012 13:49:44 +0200
Roihuvuoren ala-aste on erittäin hyvä koulu! Koulu sai viime vuonna valtakunnallisen palkinnonkin turvallisuudesta!
Sat, 21 Jan 2012 16:35:54 +0200
Täällä taas kriittiset meuhkaavat, mitä todennäköisimmin sen ikäiset, joiden kouluaikoina tummahiuksisetkin ihmiset olivat eksoottisia.
Todellisuudessa suurin osa muita kouluja käyvistä lapsista käy erityispainotteisissa kouluissa.
Ennakkoluuloisten vanhempien – ja nimenomaan vanhempien, lapset eivät asiasta juuri välitä – määrä on kuitenkin ongelma. Maahanmuuttajien tai köyhempien alueiden eriyttäminen ei palvele ketään, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Yksinkertaisin, mutta eriarvoistamisen vuoksi hankala ratkaisu olisi näiden lasten hajauttaminen eri kouluihin. Muitakin mahdollisuuksia on, eritoten kun tietotekniikka kehittyy (erityiskouluissa ei tarvitsisi olla fyysisesti läsnä).
Suomalaiset koulut, ihan kaikki, ovat kuitenkin turvallisia ja oppiminen onnistuu. Jos lapsella on vaikeuksia oppimisen kanssa, se on lähinnä TEIDÄN vikanne, ei koulun. Ylivoimaisesti suurin vaikutus lapsen oppimiseen on vanhempien osallistumisella ja avulla, ja osaa teistä ei vain kiinnosta. Koulua on helpompi syyttää kuin ottaa itse vastuuta.
Todellisuudessa suurin osa muita kouluja käyvistä lapsista käy erityispainotteisissa kouluissa.
Ennakkoluuloisten vanhempien – ja nimenomaan vanhempien, lapset eivät asiasta juuri välitä – määrä on kuitenkin ongelma. Maahanmuuttajien tai köyhempien alueiden eriyttäminen ei palvele ketään, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Yksinkertaisin, mutta eriarvoistamisen vuoksi hankala ratkaisu olisi näiden lasten hajauttaminen eri kouluihin. Muitakin mahdollisuuksia on, eritoten kun tietotekniikka kehittyy (erityiskouluissa ei tarvitsisi olla fyysisesti läsnä).
Suomalaiset koulut, ihan kaikki, ovat kuitenkin turvallisia ja oppiminen onnistuu. Jos lapsella on vaikeuksia oppimisen kanssa, se on lähinnä TEIDÄN vikanne, ei koulun. Ylivoimaisesti suurin vaikutus lapsen oppimiseen on vanhempien osallistumisella ja avulla, ja osaa teistä ei vain kiinnosta. Koulua on helpompi syyttää kuin ottaa itse vastuuta.
Sat, 21 Jan 2012 13:55:20 +0200
Ah eikö maailmallakin jumaloitu pisa listojen loistava tähti suomalainen peruskoulu ole maamme joka kolkassa myös maailman paras? Eli osa vanhemmista kokee, että heidän oma paavopetteri/mirkkuliisa ansaitsee jotain vielä parempaa. Tokihan se on hyvä alkaa miettimään lapsen työllistymistä jo ala koulu tasolta.... Ihan oikeesti hankkikaa elämä ja antakaa siihen mahdollisuus omalle jälkikasvullekkin.
Punaviheravasurina tosiaan mietin, että kuinkahan moni punavihervasuri ajattelee asiasta oikeesti just näin? Eiks tämä ole just sitä tekopyhää "not in backyard ajattelua"?
Punaviheravasurina tosiaan mietin, että kuinkahan moni punavihervasuri ajattelee asiasta oikeesti just näin? Eiks tämä ole just sitä tekopyhää "not in backyard ajattelua"?
Sat, 21 Jan 2012 14:11:00 +0200
Helsinkiläiset ovat tottuneet hyvälle, maalla ei kouluja valita eikä mitään lähikoulua edes yleensä ole... hyvä kun jokin opinahjo löytyy taivalten takaa.
Sat, 21 Jan 2012 14:32:40 +0200
Minua huolestuttaa ruotsinkilisten lasten jääminen kokonaan paitsi todellisesta monikulttuurisuudesta, ruotsinkielisissä kouluissahan ei ole käytännössä ollenkaan varsinaisia maahanmuuttajia.
Sat, 21 Jan 2012 14:34:15 +0200
Jep, tähän olisi nyt syytä puuttua ja nopeasti. Ruotsinkieliset lapset ovat syritty vähemmistö, joka ei saa nauttia monikulttuurisuudesta. Siitä voi syntyä vaikka millaisia traumoja. Kuka RKP:n Helsingin edustajista ottaa kopin?
Sat, 21 Jan 2012 15:23:39 +0200
Hyvät ihmiset, tilatkaa Hesari kotiin tai ostakaa irtonumero ja lukekaa tilastot lehdestä, niin ei tarvitse täällä spekuloida...
Sat, 21 Jan 2012 15:51:17 +0200
Kyllä uutisen julkaisijan on syytä huolehtia siitä, että tarvittavat tiedot ja lähteet mainitaan.
Loppuun olisi vaikkapa voinut laittaa noottia siitä, että digilehden puolelta näkyy enemmän. Tilasto on saatavilla ilmeisesti muualtakin, mahd. ylempänä kommenteista olevasta linkistä.
Loppuun olisi vaikkapa voinut laittaa noottia siitä, että digilehden puolelta näkyy enemmän. Tilasto on saatavilla ilmeisesti muualtakin, mahd. ylempänä kommenteista olevasta linkistä.
Sat, 21 Jan 2012 18:56:24 +0200
Ainoa tapa ongelman estämiselle on se että teemme monikultturisista kouluista halutuimmat koulut kaikille.. Ajatelkaapa asiaa, Espoolaisvanhemmat haluaisivat saada omat penskat Itähelsinkiin kouluun koska ne on ne Parhaat oppilaitoikset.
Siinäpäs hieman mietittävää..
Siinäpäs hieman mietittävää..
Sat, 21 Jan 2012 20:48:31 +0200
Jako hyviin ja huonoihin alueisiin ja kouluihin vain pahenee sillä, että te valitsette alueenne ja lastenne koulun tuon "hyvyyden" ja "huonouden" mukaan. Vaatikaa kaupungilta toimia alueidenne kaupunkiympäristön parantamiseksi ja tehkää itsekin voitavanne, älkääkä ruokkiko jaon tapahtumista ja sitten valita että niin käy.
Sat, 21 Jan 2012 21:49:43 +0200
Nyt on jo vihdoin aika tasapuolistaa peruskoulujen opetus. Normaalin maaseudulla elävän perheen lapset (tai käytännössä vanhemmatkaan) eivät voi missään määrin valita lastensa koulua, mikä asettaa heidät täysin eriarvoiseen asemaan suurten kaupunkien lapsiin nähden, joiden erikoistaminen aloitetaan jo ensimmäisestä luokasta lähtien, pahimmillaan aikaisemminkin. Tasa-arvon maassa pitää peruskoulun opintojen valinnaisten aineiden mahdollisuus olla kaikille samanlainen, jonka jälkeen voi sitten vapaammin valita suuntautumistaan. Tämänlainen uudistus ei huonontaisi kenenkään mahdollisuuksia myöhemmin, mutta parantaisi huomattavasti toisten mahdollisuuksia hakeutua jatkokoulutukseen.
Sat, 21 Jan 2012 23:30:31 +0200
Yritin hieman selailla niitä "Opetusviraston tilastoja". Helsingin kaupungin Opetusviraston webbi-sivusto ei sellaista tilastoa tunne, niin saisiko suoran linkin tilastoon. Kiitos.
Sun, 22 Jan 2012 04:47:28 +0200
Kysy on todellisista laatueroista. Paperilehdessä lukee, että opetusministerin mielestä koulun valintaan vaikuttavat vanhempien VÄÄRÄT mielikuvat. Emme aikoinaan vaihtaneet lastemme ala-astetta, mutta muuton yhteydessä se vaihtui. Meidät yllätti koulujen välinen tasoero. Emme osanneet odottaa niin suurta parannusta. Eikä kysymys todellakaan ollut monikulttuurisuusongelmista. Yläasteen valinnassa osasimme olla valveutuneita ja tutustua kouluihin kunnolla. Niissä totesimme erot koulujen välillä vielä suuremmiksi. Erot tulivat ilmi enemmän välinpitämättömien opettajien ja rehtorin puheiden sekä kouluympäristön kuin oppilaiden kautta. Valinta ei osunut lähikouluun.
Sun, 22 Jan 2012 08:45:19 +0200
Meidän kokemuksemme itä-Helsinkiläisestä lähikoulusta ovat olleet hyviä. Opettajat ovat osaavia ja motivoituneita. Ongelmiin puututaan heti. Lapsen koulumotivaatio on säilynyt hyvänä ja suurinosa kavereista vanhempineen on mukavia. Koulussa vallitsee yhteisöllinen ja välitön ilmapiiri. Silti opiskelurauha on hyvä.
Maahanmuuttajataustaisa lapsia on paljon, mutta joukossa on useita Suomessa syntyneitä lapsia joista toinen vanhemmista on suomalainen. Eli kieliongelmaa ei tällöin ole. Ummikkomaahanmuuttajille on oma valmistava luokkansa, joten heidän opetus ei häiritse muiden oppimista. Muutoinkin opetusta ryhmäytetään hienosti oppilaiden tason mukaisesti.
Meillä ei siis ole valittamista. Silti tiedän perheitä, jotka eivät ko. kouluun lastaan laita omiin ennakkoluuloihinsa luottaen. Ja siinä kohtaa ei valitettavasti järkipuhe tai hyvät kokemukset auta.
Maahanmuuttajataustaisa lapsia on paljon, mutta joukossa on useita Suomessa syntyneitä lapsia joista toinen vanhemmista on suomalainen. Eli kieliongelmaa ei tällöin ole. Ummikkomaahanmuuttajille on oma valmistava luokkansa, joten heidän opetus ei häiritse muiden oppimista. Muutoinkin opetusta ryhmäytetään hienosti oppilaiden tason mukaisesti.
Meillä ei siis ole valittamista. Silti tiedän perheitä, jotka eivät ko. kouluun lastaan laita omiin ennakkoluuloihinsa luottaen. Ja siinä kohtaa ei valitettavasti järkipuhe tai hyvät kokemukset auta.
Sun, 22 Jan 2012 10:35:30 +0200
Meillä myös hyviä kokemuksia lähikoulusta. On tärkeää, että lapset saavat kavereita jotka asuvat kodin lähellä ja voivat viettää aikaa yhdessä myös kouluajan ulkopuolella. Ennakkoluuloisille sanottakoon, että kaikkien alkoholistien lapsista ei tule alkoholisteja eikä kaikkien ns. parempien perheiden lapsista tule ns. parempia lapsia. Mutta on tärkeää, että esim. alkoholistiperheen lapsi pääsee näkemään ns. normaalia perhe-elämää edes kavereiden kautta. Sanomattakin on selvää, ettei oma lapsemme muutu maahanmuuttajaksi ;)
Kaikki lähtee lapsen kotoa ja vanhemmat voivat vaikuttaa moneen asiaan, niin hyvässä kuin pahassakin.
Kaikki lähtee lapsen kotoa ja vanhemmat voivat vaikuttaa moneen asiaan, niin hyvässä kuin pahassakin.
Sun, 22 Jan 2012 10:49:49 +0200
Lähikoulu Itä-Helsingissä ollut hyvä ratkaisu, muita vaihtoehtoja ei edes perheessämme mietitty kuin ehkä ohimenevästi. Sama kaveripiiri säilyy päiväkodista alkaen ja lapset myös itse halunneet lähikouluun. Huonoille teille voi joutua myös ns. hyvässä koulussa.
Vanhemmilla on suurin kasvatusvastuu, vanhempien asenteet ja arvostukset välittyvät lapsille.
Sitä voi jokainen miettiä, minkälaista kuvaa maailmasta ja tasa-arvosta haluaa lapsilleen välittää. Maailma muuttuu ja sitä tosiasiaa ei loputtomasti voi karkuun juosta.
Päättäjien tehtävä on luoda yhteiskunnan rakenteet ja palvelut sellaisiksi, että ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia. Se prosessi vaan etenee muutoksia hitaammin - ratkaisuja aletaan miettiä sitten, kun ongelmia ilmenee, kuten tässä keskustelussa oleva kouluvalinta-asia.
Vanhemmilla on suurin kasvatusvastuu, vanhempien asenteet ja arvostukset välittyvät lapsille.
Sitä voi jokainen miettiä, minkälaista kuvaa maailmasta ja tasa-arvosta haluaa lapsilleen välittää. Maailma muuttuu ja sitä tosiasiaa ei loputtomasti voi karkuun juosta.
Päättäjien tehtävä on luoda yhteiskunnan rakenteet ja palvelut sellaisiksi, että ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia. Se prosessi vaan etenee muutoksia hitaammin - ratkaisuja aletaan miettiä sitten, kun ongelmia ilmenee, kuten tässä keskustelussa oleva kouluvalinta-asia.
Sun, 22 Jan 2012 12:33:15 +0200
"Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin"
Kaipa sitten hesarin toimittajien lapset käyvät lähiöiden monikulttuurisimpia kouluja, kun vanhemmilla ei ole ennakkoluuloja?
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin"
Kaipa sitten hesarin toimittajien lapset käyvät lähiöiden monikulttuurisimpia kouluja, kun vanhemmilla ei ole ennakkoluuloja?
Mon, 23 Jan 2012 15:39:39 +0200
Se, että johonkin kouluun ei haluta laittaa lapsia, ei välttämättä johdu monikulttuurisuudesta vaan ehkä ihan jostain muusta. Helsingin kouluissa tehdään joka vuosi henkilökunnalle työhyvinvointikysely, jossa mm. arvioidaan koulun johtamista. Uskallan väittää, että joissakin niissä kouluissa, joihin lapsia/nuoria ei haluta laittaa, on ongelmia koulun johtamisessa. Olisi mielenkiintoista verrata niiden koulujen työhyvinvointikyselyn tuloksia, joihin ei oppilaita saada, joihinkin muihin kouluihin. Onko sittenkin johtamisessa vikaa, kun oppilaat karttavat tiettyjä kouluja? Rehtorien valta on nykyään uskomattoman laaja ja ehdoton. Henkilökunta ei voi muuta kuin toimia niin kuin rehtorit vaativat ja käskevät. Ainakin huonossa "vedossa" olevien koulujen johtokuntien tulisi vaatia nähtäväksi työhyvinvointikyselyt ja miettiä niiden perusteella esim. koulun johtamista ja oppilaskatoa.
Toisaalta eikö opetusvirastonkin tulisi tehdä johtopäätöksiä työhyvinvointikyselyjen perusteella ja kierrättää rehtoreita, ainakin niiden koulujen, joissa tulokset ovat huonoja: henkilökunta on tyytymätöntä johtamiseen, kouluun ei saada oppilaita?
Ei kai rehtorin virat ole suojatyövirkoja?
Toisaalta eikö opetusvirastonkin tulisi tehdä johtopäätöksiä työhyvinvointikyselyjen perusteella ja kierrättää rehtoreita, ainakin niiden koulujen, joissa tulokset ovat huonoja: henkilökunta on tyytymätöntä johtamiseen, kouluun ei saada oppilaita?
Ei kai rehtorin virat ole suojatyövirkoja?
Mon, 23 Jan 2012 23:07:38 +0200
Valitettavasti keskustelu tästä artikkelista ei juuri nyt ole mahdollista.
Tutustuthan myös keskustelun pelisääntöihin. Kiitos!
Viestejä ilmoittajiltamme
- Tue, 22 May 2012 15:51:46 +0300
- Tue, 22 May 2012 11:21:55 +0300
- Tue, 22 May 2012 09:34:57 +0300
- Tue, 22 May 2012 02:00:40 +0300
- Mon, 21 May 2012 19:02:09 +0300
- Mon, 21 May 2012 18:04:55 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:43:50 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:43:40 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:43:35 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:43:29 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:41:32 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:41:25 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:39:00 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:33:08 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:29:51 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:24:51 +0300
- Mon, 21 May 2012 13:16:20 +0300
- Mon, 21 May 2012 12:47:52 +0300
- Mon, 21 May 2012 12:32:37 +0300
- Mon, 21 May 2012 12:28:51 +0300
- Mon, 21 May 2012 09:49:33 +0300
- Mon, 21 May 2012 09:40:07 +0300
- Mon, 21 May 2012 09:21:11 +0300
- Sun, 20 May 2012 10:07:48 +0300
- Sun, 20 May 2012 10:04:11 +0300
- Sun, 20 May 2012 09:57:28 +0300
- Sat, 19 May 2012 23:40:21 +0300
- Sat, 19 May 2012 18:50:09 +0300
- Sat, 19 May 2012 12:40:43 +0300
- Sat, 19 May 2012 11:13:48 +0300
- Fri, 18 May 2012 15:48:17 +0300
- Fri, 18 May 2012 15:37:45 +0300
- Fri, 18 May 2012 15:19:42 +0300
- Fri, 18 May 2012 15:17:00 +0300
- Fri, 18 May 2012 15:07:13 +0300
- Fri, 18 May 2012 14:48:59 +0300
- Fri, 18 May 2012 14:44:43 +0300
- Fri, 18 May 2012 14:19:16 +0300
- Fri, 18 May 2012 12:43:34 +0300
- Wed, 16 May 2012 16:28:56 +0300
- Mon, 14 May 2012 15:48:16 +0300
- Mon, 14 May 2012 07:32:15 +0300
- Mon, 14 May 2012 07:27:55 +0300
- Sat, 12 May 2012 13:58:04 +0300
- Fri, 11 May 2012 09:37:48 +0300
- Thu, 10 May 2012 21:50:02 +0300
- Wed, 09 May 2012 16:54:29 +0300
- Wed, 09 May 2012 14:07:21 +0300
- Tue, 08 May 2012 11:05:45 +0300
- Tue, 08 May 2012 09:24:42 +0300
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company
© Sanoma Kaupunkilehdet, a Sanoma Company
Aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty
Päätoimittaja Mikael Pentikäinen
Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin (09) 1221
Päätoimittaja Janne Kaijärvi, Vartti ja Metro
Martinkyläntie 11 A
PL 300, 01621 Vantaa
Puhelin (09) 1221
powered by Hyperlocal