Mopopojat huristelevat ympyrää vailla päämäärää

Viima puhaltaa visiirin aukoista kasvoille, vinkuu kypärän aukoissa. Nenässä tuoksuu edellä ajavan mopon bensankäry. Jesse näyttää edessä jalalla suuntamerkkiä. Verkkariin verhottu koipi osoittaa oikealle ja kohti Hakkaria, Hakuninmaan katsastusasemaa.

Mutkaan, kallistus ja kaasu täysille. Moposkootterin pärinä nousee, kunnes mittari näyttää vähän alle viittäkymppiä. Edessä on uusi pitkä suora.

Mopot ovat tuhansien nuorten riemu ja kymmenientuhansien lähiöasukkaiden kauhu.

"Yhteydenottoja tulee pilvin pimein", komisario Petri Lillvis Espoon poliisista kertoo. "Valitukset liittyvät viritettyihin mopoihin ja meteliin." Sama tilanne on Vantaalla ja Helsingin lähiöissä.

Mopon selästä maailma näyttää erilaiselta. Helsingin Sanomat lähti kahdella skootterimopolla ottamaan tuntumaa mopopoikien elämään.

Konalan Shelliltä oppaiksi löytyivät Jesse Niemelä , Tuomas Heinonen , Janne Kujala sekä Alexander ja Alexis Benjamin Espaillat-Vargas .

Viiden mopon kolonna kaartaa katsastuskonttorin parkkipaikalle.

Mopot pannaan seisomaan, kypärät otetaan pois, joku sytyttää tupakan. Pojat puhuvat mopoista ja syljeskelevät hampaiden välistä.

"Sain ensimmäisen moponi kolme päivää sitten. Nyt on sellainen fiilis, että tekee mieli vain ajaa", 15-vuotias Tuomas Heinonen sanoo. Ajanut Heinonen onkin, päivät ja yöt. Kilometrejä on kolmen päivän aikana kertynyt satoja. "Tässä me ollaan ajeltu ympäriinsä."

"Parasta on, että pääsee lähtemään silloin kun haluaa, minne haluaa. Ei tarvitse odottaa junaa", miettii Alexander Espaillat-Vargas.

Kaivokselan McDonald'sin pihassa hampurilaisateriaa syövän seurueen päät kääntyvät. Viereiseltä huoltoasemalta lähtee moposkootteri kuin ammus.

"Hitto mikä tehari!" Kujala kommentoi tehomopoa korvakuulolta. "Tasan tarkkaan tota on viritetty."

Virittäminen kuuluu nuorten poikien mopokulttuuriin, vanhempien ja poliisin kielloista huolimatta.

Kun Espoon poliisi ratsasi noin 400 mopoa alkukesästä, kiinni jäi 17 moottoripyöräksi viritettyä menopeliä. Lievempiä virityksiä paljastui puolisen sataa.

Hampurilaisten jälkeen pannaan taas kypärät päähän ja päristellään takaisin katsastuskonttorin parkkipaikalle. Rälläyksen välissä otetaan taas kypärät pois ja jutellaan niitä näitä. Porukka tuntuu tiiviiltä joukolta.

Kumpi tässä hommassa on tärkeämpää, mopo vai kaverit?

"Kaverit, tietenkin", Kujala sanoo.

"Molemmat", Jesse Niemelä vastaa.

"Hei, jos sulla ei olisi yhtään kaveria, niin mitä sä tekisit yksinäsi sillä mopolla?"

"En mitään, mutta kaikista parasta on, kun saa ajaa mopolla kavereiden kanssa."