Tee oma uutinen pääkaupunkiseudulle

Huom! Tutustuthan myös lukijan uutisten pelisääntöihin. Kiitos!

Lisää artikkeliin kuvia

  • Opiskelijat osoittivat mieltään opintomaksuja vastaan Senaatintorilla Helsingissä.|

”Maksut ei, vapaus kyllä!” luki kärkiplakaatissa noin 300 mielenosoittajan kulkueessa, joka lähti torstaina Helsingin Senaatintorilta kohti Meritullinkatua ja opetusministeriötä, jossa aamulla oli luovutettu opetusministeri Henna Virkkuselle (kok) jo ennakkoon kohuttu raportti opintojen nopeuttamisesta.

Helsingin yliopiston ainejärjestöläisten (HYAL) puuhaaman opiskelijarähinän puheenvuoroissa ei uskottu, että kevään mittaan useissakin työryhmissä pyöritellyt opintomaksut olisi lopullisesti haudattu, vaikka niitä ei nyt varsinaisesti esitetä.

”Maksujen ehdotus on leimattu väärinkäsitykseksi, mutta huolestuttavan paljon näitä väärinkäsityksiä on nyt ollut liikkeellä”, arkeologiaa opiskeleva HYAL:n puheenjohtaja Anna Ylitalo ihmetteli ja epäili, että seuraavaan hallitusohjelmaan ne saattavat jo tulla.

Vankkoja perusteluja maksuille löytyy myös torstaina luovutetusta raportista sivukaupalla:

”Korkeakoulutuksen maksullisuuden lisääntyminen on yleinen trendi maailmalla. Alhaisten lukukausimaksujen tai maksuttoman opetuksen maissa keskustellaan siitä, motivoisivatko korkeammat maksut opiskelijoita saattamaan opintonsa päätökseen paremmin.”

”Tutkintoon johtava koulutus ei ole peruspalvelu, mutta se on opiskelijalle täysin maksuton. Yksilön kannalta korkeakoulututkinto on kannattava investointi, joka työllistää ja tuo paremman palkan.”

”Korkeakoulututkinnot ovat yhteiskunnan kannalta kalleinta tutkintoon johtavaa koulutusta. Hintaa nostaa henkilökohtaisen ohjauksen suuri määrä. Esimerkiksi eläinlääkärin koulutus maksaa yhteiskunnalle 150.000 euroa ja teatteri- ja tanssialan perustutkinto 145.000 euroa.”

”Halusimme osoittaa, ettei ilmaisia palveluja ole, vaan että yhteisiä verovaroja käytetään erittäin mittavia summia korkeakoulutukseen”, työryhmää johtanut johtaja Anita Lehikoinen perusteli perusteluja.

”Olen valmis maksamaan valmistuttuani veroja, jotta jokainen motivoitunut saa opiskella ilmaiseksi. Ei tiedolle ja sivistykselle voi panna hintaa”, sanoi mielenosoitukseen osallistunut Noora Ervasti , 22, joka opiskelee portugalilaista filologiaa Helsingin yliopistossa.

Maksujen sijasta opetusministeriön työryhmä ehdottaa joukon pehmeämpiä keinoja, joilla nuoret saataisiin nykyistä ketterämmin opintoihin ja töihin, kuten hallitus vuosi sitten linjasi.

Jo lukiossa pitäisi vastedes laatia henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma ja tehostaa opinto-ohjausta. Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa pyritään tuntuvasti lisäämään ylioppilastutkinnon ja todistusten painoarvoa.

”Ylioppilastodistusten hyödyntäminen pitää nyt ottaa tosissaan”, sanoi korkeakouluja työryhmässä edustanut Tampereen yliopiston kansleri Krista Varantola , vaikka tähän asti korkeakoulut ovat halunneet poimia soveliaimmat omalla tavallaan eli myös pääsykokeiden avulla.

”Jossain määrin valintakokeita pitää varmaan säilyttää, sillä ylioppilaskoe on hetken koe, ja tarvitaan myös kiertotie”, arvioi ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Juhani Lokki. Entuudestaan opiskeluoikeuden omaavat pyritään myös ohjaamaan erillisvalintoihin, jotta ensimmäistä opiskelupaikkaa jahtaavilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä sisään.

Opiskelijavalinnat yritetään uudistaa jo keväällä 2011.

  • Marjukka Liiten, HS

Keskustelu kommenttia Osallistu keskusteluun

Valitettavasti keskustelu tästä artikkelista ei juuri nyt ole mahdollista.
Tutustuthan myös keskustelun pelisääntöihin. Kiitos!

Viestejä ilmoittajiltamme