Pääkaupunki ei ole pelkkää kivikylää. Helsingin, Espoon ja Vantaan maista noin 7 000 hehtaria on peltoa. Viljelymaan osuus on pienentynyt hieman vajaassa vuosikymmenessä. Seudun vilja-aitta on Vantaa, jonka maista kuudesosa on peltoa tai niittyä.
Omistavat suuren osan pelloista. Helsinki ja Vantaa kuuluvat maan kymmenen suurimman pellonomistajan joukkoon. Pääkaupunkiseudulla maatalous ei poikkea muusta Suomesta.
"Kuin missä tahansa maaseutukunnassa", kuvailee Vantaan ja Helsingin maataloussihteeri Anja Juhola .
Viljelykasvi on vehnä, jota kylvettiin tänä vuonna 1 700 hehtaarille. Kolmen kaupungin osuus koko maan vehnäsadosta on noin sadasosa.
Peltojen osuus tuntuu suurelta siihen nähden, että maan kysyntä on ollut jo pitkään suurempaa kuin tarjonta. Pientalotonttien reaalihinta on noin kolminkertaistunut 15 viime vuoden aikana.
Vantaan yleiskaavoituksen maisema-arkkitehdin Anne Mäkysen mielestä pellot kuuluvat pääkaupunkiseudulle. Kulttuurimaisemat ovat historiallisesti arvokkaita, ja avarat peltoaukeat tarjoavat mahdollisuuksia virkistäytymiseen. Vantaanjoen laakso ei sovellu asumiseen tulvavaaran vuoksi, ja saviset pellot ovat vaikea sekä kallis paikka rakentaa.
Nakertavat peltoja asuinalueiksi vastentahtoisesti, koska asutuksen ei haluta hajaantuvan.
Suuntauksena on kaupunkien tiivistäminen laajentamisen sijaan. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on käyttämättä liki kuusi miljoonaa kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, jota on varattu kaavoituksessa asumista varten. Jos kaikki käytettäisiin kerralla, uusia asuntoja syntyisi 150 000 ihmiselle.
Tonttien kauppa ei ole kuitenkaan kovin vilkasta. Maita ei myydä muun muassa siksi, että omistajat uskovat niiden ripeän arvonnousun jatkuvan.