Liki puolet Vantaan kaupunginvaltuuston jäsenistä on Vantaan kaupungin tai valtion palveluksessa. Julkisella sektorilla työskentelee 31 valtuutettua 67:stä.
Kaupungin palveluksessa olevien joukossa on muun muassa useita opettajia ja sairaanhoitajia. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että opettajat voivat joutua päättämään koulujen lakkautuksista tai sairaanhoitajat omaa työpaikkaansa koskevista supistuksista.
Seitsemän Vantaan valtuutettua työskentelee julkisella puolella terveydenhuollossa.
Julkisen sektorin työntekijät ovat hyvin edustettuna myös Helsingissä ja Espoossa.
Helsingissä silmiinpistävä ryhmä ovat eläkeläiset, joita 85-jäsenisen valtuuston riveissä istuu 19. Heitäkin enemmän on julkisen puolen työntekijöitä, joita on yhteensä 23. Kolmanneksi suurin ryhmä Helsingin valtuustossa ovat kansanedustajat.
Espoossa istuu kansanedustajien ja opettajien valtuusto. Kansanedustajia on 67 valtuutetusta peräti 11. Opettajia Espoon valtuutetuista on seitsemän.
Myös muu julkinen sektori on vahvasti edustettuna. Kolmannes Espoon valtuutetuista eli 22 työskentelee valtion, kunnan tai kirkon palveluksessa.
Luvut käyvät ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä, jossa listattiin Helsingin, Espoon ja Vantaan valtuutettujen ammattialat.
Kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen Tampereen yliopistosta huomauttaa, että kunnan palveluksessa olevat ovat yleensä muita kiinnostuneempia kunnan asioista.
"Haittana voi olla, että jotkut eivät ole innostuneimpia esimerkiksi ulkoistamaan kunnan palveluja. Ei haluta sahata omaa oksaa."
Ryynänen huomauttaa, että myös valta- ja vastuusuhteet voivat vääristyä. "Päivällä sitä on esimiehensä alainen, ja illalla luottamushenkilönä tavallaan esimiehensä esimies."
Työpaikka kunnan tai kaupungin palveluksessa ei ole este valtuutetun työlle.
Kuntalain mukaan henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä ei voi kuitenkaan olla valtuutettu. Helsingissä näitä ovat virastopäälliköt, jotka ovat suoraan kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien alaisia.