Järven perhe sai Amerikan-tuliaisina idean frozen yogurt -baarista. He maistelivat mökillä jogurtteja, tutustuivat superfoodeihin, testasivat koneita – ja nyt Roballa jonotetaan Kippoja.

Surururrrr, jogurttikone hurisee. Kello on 11 aamupäivällä, jääjogurttibaari Kippo on juuri avannut ovensa ja Iso Roobertinkadulle on muodostunut jono.

Viisi kuukautta toiminnassa olleesta pienestä myymälästä saa jäistä jugurttia ja lukuisia lisukkeita: tuoreita kotimaisia marjoja, hunajapaahdettuja kookoshiutaleita, siemeniä, pähkinöitä, suklaita, luomulakua ja -mysliä, siitepölyä...

Sana Suomen ensimmäisestä jääjogurttibaarista on kiirinyt, ja Kippo on suosiossa.
Mutta alku ei ollut Kipon yrittäjäperheelle helppo.

- Se oli ihan kauheaa, aivan kaikki meni pieleen, muistelee Kippo Frozen Yogurtin yrittäjä-toimitusjohtaja Jyri Järvi kesää vuosi sitten. Järven perhe oli juuri tuonut jääjogurtin Suomeen, lanseerannut Kippo-tuotemerkin ja sitten myyntiauton kuskilta otettiin kortti kuivumaan, jogurttikone alkoi reistailla ja isolla mainostetussa tapahtumassa jogurttia ei saatu jäätymään.

- Mutta opittiin paljon, perheen äiti Anne Järvi jatkaa.

Kokeiltuaan pientä ja ahdasta myyntiautoa yrittäjäperhe avasi liiketilan keskellä talven kovimpia pakkasia. Kylmyydestä huolimatta jotkut uskaltautuivat maistamaan tätä jäädytettyä uutuutta.

- Ne jotka tulivat, olivat tosi iloisia, sanoo Anne Järvi hymyillen.

Idea jääjogurttibaarista kehkeytyi Amerikassa. San Franciscossa asuva Järven perheen keskimmäinen poika Lasse Järvi alkoi puhua ajatuksestaan tuoda Suomeen paikallinen herkku: frozen yogurt eli jäädytetty jogurtti. Veli Jyri ja sisko Ella innostuivat ideasta heti. Isä ja äiti suhtautuivat hankkeeseen epäillen.

- Se vaan kuulosti ihan utopistiselta, Anne Järvi muistelee.

Kenelläkään perheessä ei ollut yrittäjäkokemusta elintarvikealalta, eikä kukaan tiennyt mitä kaikkea oman paikan avaaminen tulisi vaatimaan.

Jyri tosin oli aina haaveillut omasta yrityksestä. Lassea kiinnosti elokuva-ala, Ellaa mallin työt, ja Anne oli ollut kotiäitinä.

Ajatus jäi kuitenkin itämään. Muutaman vuoden ajan Järvet hioivat liike-ideaa, järjestelivät rahoitusta, taistelivat lupien kanssa ja kehittelivät koneita.

Perhe vietti aikaa mökillä jogurtteja maistellen. Apua oikean koostumuksen löytämiseen he pyysivät muun muassa Valion vanhalta työntekijältä.

Lopulta Anne-äitikin vakuuttui. Hän alkoi puhua tuotteen terveellisyyden puolesta: kaiken mahdollisen pitäisi olla luomua. Ella-tytär komppasi.

Tähän perheen työnjako yrityksessä perustuukin: Anne ja Ella ideoivat tuotteita ja avustavat liikkeessä. Yhdysvalloissa yhä asuva Lasse vastaa Kipon visuaalisesta ilmeestä, kehittelee konseptia ja raportoi, mitä Amerikan frozen yogurt -alalla tapahtuu. Isä-Juhani lähti mukaan rahoittamalla liiketilan hankinnan ja remontin. Jyri hoitaa käytännön hommat.

- Liian kalliit ehdotukset on pakko torpata. Mutta luomuraaka-aineita käytetään, vaikka kustannukset ja työmäärä tuplaantui, Jyri sanoo.

Siitepölyä. Siitäkin lisukevalikoimassa todella on. Vaalea hötö on kuulemma planeettamme kovinta superfoodia.

Mehiläisten keräämä siitepöly on monipuolisinta ja ravinnetiheintä ruokaa, mitä löytyy, Anne-äiti mainostaa.

- Ei sitä kyllä ole hirveästi mennyt kaupaksi, lähinnä ollaan itse syöty.

Järven perhe aio jättää yritystään tähän. Kippo-tuotteita voitaisiin ehkä pakata myyntiin muualle.

Omia liikkeitä voisi olla useampi. Ja voitaisiinhan Kippo-kipoissa myydä muutakin kuin jäädytettyä jogurttia, smoothieita, teetä ja kahvia (jälkimmäistä varten hankittiin espressokone Italiasta ja käytiin kahvikurssit). Esimerkiksi luomupuuroa lisukkeilla tai salaatteja ja lämpimiä ruokia.
Mutta äiti ja lapset samassa pienessä kuppilassa. Onko tullut riitoja?

- No ei, Anne-äiti sanoo.

- Mutta siitä oli kyllä erimielisyyttä, että kuinka paljon sokeria jogurttiin laitetaan. Jyri olisi halunnut enemmän.

Pauliina Siniauer

Kippo (Iso Roobertinkatu 7) avoinna ma–pe klo 11–19, la 11–18 ja su 12–17.