Mikä pakottaisi autoilijan varmasti pysähtymään suojatien eteen toiselle kaistalle pysähtyneen auton viereen?
Jalankulkijoiden suojaksi pitää asettaa turvamarginaali, esittää liikennepsykologian professori Heikki Summala Helsingin yliopistosta.
Kaksi tyttöä jäi lauantaina auton alle Sörnäisten rantatiellä Helsingissä. Viereistä kaistaa ajanut auto ei pysähtynyt, vaikka toinen auto antoi tytöille tietä.
Tällaisten tapausten varalta jalankulkijoiden turvana voisi olla suojateitä, joilla kamera valvoisi autojen lähestymisnopeutta.
Rangaistavaa ei olisi vain punaista valoa päin ajaminen, vaan myös suojatien lähestyminen liian kovaa vauhtia.
"Nykytekniikalla on mahdollista asettaa rajoja ja analysoida, milloin autoilija rikkoo rajoja", Summala huomauttaa.
Autoilijat reagoivat tiellään oleviin esteisiin yleensä, kun aikaa kolariin on neljä, viisi sekuntia.
"Yksi tapa mitata rangaistuksen raja on, miten kauan aikaa kuluu siihen, kun auto on siinä pisteessä, jossa jalankulkija oli hetki sitten. Kaupungissa autoilija ei missään tapauksessa saisi mennä kahta sekuntia lähemmäs jalankulkijaa", Summala esittää.
Turvamarginaalia pitäisi valvoa hyvin tiukasti. "Täytyy esittää kovia keinoja, jos halutaan muutosta aikaan."
Summala uskoo, että turvamarginaaliin totuttaisiin nopeasti. Se vain pitää ottaa käyttöön riittävän monella suojatiellä.
"Puolustan autoilijaa ihmisenä, joka ei ilman sääntöjä pysty ottamaan ihan kaikkea huomioon. Toinen puoli asiaa on jalankulkija: ei saisi koskaan astua sellaiselle ajoradalle, josta ei näe, mitä sieltä tulee."
Helsinkiläinen autoilija ei HS:n testin tai poliisin arvion perusteella päästä helposti suojatielle, jos jalankulkija odottaa kiltisti tienreunassa.
"Autoilijat ovat oppineet Suomessa, että vahvimman oikeudella voi edetä. Oli kyse autoilijasta tai jalankulkijasta, meillä on voimakas tarve jatkaa etenemistä. Se on yksi liikennekäyttäytymisen perusasioista", Summala selittää liikenteen psykologiaa.
Lue testin tulokset tiistain Helsingin Sanomista.