Suomen pisin talonvaltaus päättyi

Lauttasaaressa päättyi vuodenvaihteessa ainutlaatuinen talonvaltaus. Valtaus oli ylivoimaisesti Suomen pisin, se kesti yli kuusi vuotta. Lisäksi valtaus tapahtui salassa.

Kaikki sai alkunsa lokakuussa 2001, kun poliisi tyhjensi nuorten valtaaman Koivulan talon Lapinlahden sairaala-alueella. Kuusi viikkoa kestäneen valtauksen aikana Koivulasta tuli monille nuorille koti, eikä heillä häädön jälkeen ollut paikkaa, jonne mennä.

Yksi nuorista oli Kaisa , joka on nyt 26-vuotias opiskelija. Kaisa oli saanut kavereineen vihiä kahdesta tyhjästä omakotitalosta. He menivät toiseen taloista lokakuun lopussa. Seinille ei ripustettu banderolleja, eikä pukattu tiedotteita.

"Päätettiin kokeilla hiljaista valtausta. Vietiin vähän tavaraa ja sähköpattereita ja ajateltiin, että varmaan saadaan olla pari viikkoa."

Talo oli vanha puurakennus. Sisällä oli takka, pihalla rantasauna ja ikkunoista näkyi meri. Kun omistajasta tai poliisista ei kuulunut mitään, asettui joukkio taloksi ja ryhtyi kunnostamaan uutta kotiaan.

Sähkö taloon tuli alusta alkaen, vaikkei sähkösopimus ollut voimassa. Kun sähköyhtiö seuraavana keväänä otti valtaajiin yhteyttä, he ryhtyivät maksamaan käyttämästään virrasta. Pian valtaajat allekirjoittivat myös jätehuoltosopimuksen ja tilasivat laajakaistan.

Myöhemmin samana talvena vallattiin myös viereinen, samalla tontilla sijaitseva, tyhjä talo. Joonas , 27, muutti siihen keväällä 2002.

Nuoret asuivat taloissa lähes ilmaiseksi. Suurin menoerä oli sähkö, jota kului lämmitykseen. Ruokaa kerättiin kauppojen roskalavoilta ja kasvatettiin omalla pihalla. Asioista päätettiin talokokouksissa.

Juoksevaa vettä taloon ei saatu. Putket olivat haljenneet, eikä niitä kannattanut korjata, kun talojen tulevaisuus oli epävarma. Vettä kannettiin läheiseltä kaivolta ja huoltoasemalta. Peseytyminen hoitui pihasaunassa ja tarpeet tehtiin kompostikäymälään.

"Elettiin kuten ihmiset ennen. Vedenkanto oli arkipäivää. Ei oltu mitään laiskoja nykynuoria", Joonas näpäyttää.

Omistaja huomasi valtaajat näiden asuttua taloissa pari vuotta. Tontin omisti kiinteistösijoitusyhtiö Mesta Oy, joka aikoi purkaa talot ja rakentaa tilalle uuden. Rakennushanke oli jäissä, koska tontti oli asetettu rakennuskieltoon.

Neuvottelujen jälkeen omistaja antoi valtaukselle hiljaisen siunauksensa. Virallisesti talot vuokrattiin "kerhotilaksi". Merinäköalalla varustetusta omakotitalosta maksettiin siitä lähtien Kaisan mukaan "parikymppiä kuussa".

"Rakennuksia, jotka eivät ole käytössä, ei tarkkailla päivittäin", Mesta Oy:n toimitusjohtaja Hannes Lehti selittää sitä, miten valtaus pysyi omistajalta salassa niin pitkään.

Taloja pidettiin tyhjillään, koska kaavoitusprosessi oli kesken, ja talot olivat liian huonokuntoisia vuokrattaviksi.

Toimitusjohtajan mukaan Mesta Oy:llä ei ollut syytä ryhtyä häätötoimiin. "Ei meillä ollut mitään sitä vastaan, että siellä on porukkaa, kun ei niistä mitään harmiakaan ollut."

Joonas arvelee , että matala profiili edesauttoi valtauksen jatkumista. "Ei aina tarvitse spreijata taloa täyteen, että tämä on vallattu ja ihmetellä sitten, miksi paikalle tulee mellakkapoliiseja."

Tiedotusvälineitä ei valtaajien mukaan tarvittu, koska nyt ei tavoiteltu "autonomista sosiaalikeskusta", vaan paikkaa, jossa voi asua.

"Sosiaalikeskuksiakin tarvitaan. Esimerkiksi nyt on huutava pula tiloista vaihtoehtobändeille", Kaisa korostaa.

Hiljaisuudesta huolimatta valtaajilla on selkeä poliittinen perustelu toiminnalleen.

"Asunnottomia on paljon ja vuokrat hipovat pilviä, mutta silti pidetään asuntoja tyhjillään. Jos me otamme talon käyttöön, se ei ole keneltäkään pois", Joonas linjaa.

Valtaus päättyi sopuisasti vuodenvaihteessa. Uudessa kaavassa tontti määriteltiin viheralueeksi. Se siirtyy keväällä Helsingin omistukseen, ja talot aiotaan purkaa.

Valtaajat poistuivat taloista vapaaehtoisesti. "Ajattelin, että ei ole järkeä lyödä päätä seinään. Oli kuitenkin ihme, että saimme olla siellä näin pitkään", Joonas pohtii.

Eivät valtaajat silti hyväksy talojen kohtaloa. Kaisan mielestä toinen taloista on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

"Se on siirretty kerrostalojen tieltä Johanneksen kirkon vierestä. Talo on rakennettu jo 1870-luvulla. Toivon, että talo siirrettäisiin muualle sillä se on hyvässä kunnossa."

Kaisa asui talossa koko valtauksen ajan, kuusi vuotta. Sinä aikana taloissa ehti majailla kymmeniä nuoria, sekä muutama kissa ja koira. Toisen talon kellarissa järjestettiin myös parikymmentä pienimuotoista punk-konserttia.

Kaisan ja Joonaksen nimet on muutettu.