Suomen romanit ja sisäministeriö osasivat odottaa kerjäläisiä

Suomen romaniyhteisö osasi odottaa, että ennemmin tai myöhemmin Suomeen saapuu kerjääviä Itä-Euroopan romaneja.

"Ei tämä ole yllätys", pääsihteeri Sarita Friman-Korpela Suomen romaniasioiden neuvottelukunnasta sanoo.

Hän kommentoi kysymystä Helsingin kaduilla kerjäävistä Itä-Euroopan romaneista.

"Romaniassa ja Bulgariassa romanit elävät absoluuttisessa köyhyydessä. Vuosia sitten kerroimme, että jos tähän ei puututa (romanien elinoloihin), rajojen avauduttua EU:n myötä näin tulee käymään. Ja näin kävi."

Romaniasioiden neuvottelukunta käsittelee kerjäläisiä helmikuun alussa. Silloin on vasta uudistuneen kokoonpanon ensimmäinen kokous.

Yksilötasolla Suomen romanit ovat kuitenkin Friman-Korpelan mukaan jo ehtineet keskustella kerjäläisistä. Huulilla ovat olleet aivan samat kysymykset kuin muillakin kansalaisilla ja viranomaisilla.

"Suurin huolenaihe ovat lapset. Kun kerjäläiset ovat Suomen rajojen sisällä, heidän pitää kohdella lapsiaan aivan samoin kuin muidenkin", Friman-Korpela sanoo.

Viimeksi keskiviikkona Helsingin Sanomien toimitukseen oltiin pariinkin otteeseen yhteydessä, kun Helsingin keskustassa oli havaittu selvästi raskaana oleva kerjäläinen. Loppusyksystä sosiaaliviranomaiset puuttuivat öitään ulkosalla viettäneen lapsen tilanteeseen.

Friman-Korpelan mukaan osa romaneista suhtautuu kerjäläisiin solidaarisesti. Osa pelkää näiden vahvistavan valtaväestön Suomen romaneihin kohdistamia ennakkoluuloja ja stereotypioita ennestään.

"Suomen romanit ja kerjäläiset ovat aivan erillään. Yhteistä kieltäkään ei ole", Friman-Korpela sanoo.

"Täytyisi ensin tutkia heidän tarkoitusperänsä. Jos he todella haluavat maahan, hankkia työtä ja asunnon, kannattaa heti olla yhteydessä romanijärjestöihin esimerkiksi kielenopetuksen saamiseksi."