"Tavalliset maahanmuuttajat eivät syö khatia"

"Pappojen huume." "Pienen porukan ongelma." "Älkää yleistäkö."

Maahanmuuttajat ovat huolissaan siitä, että uutisoidut khat-takavarikot leimaavat kaikki itäafrikkalaistaustaiset huumeoksien purijoiksi. Helsingin Sanomien haastattelemat nyökyttelevät kaikki samaan tahtiin: Khatin käyttö pääkaupunkiseudulla ei ole yleistä.

Viranomaiset ovat samoilla linjoilla. Heidän arvionsa mukaan käyttäjiä on muutama sata.

Ei ehkä vielä yleistä, mutta koko ajan yleistyvää, sanoo sen sijaan Suomen Somaliliitto. Somaliliiton sihteeri Said Aden kertoo, että heidän näppituntumansa mukaan khatin käyttö on lisääntynyt viime vuosina selvästi.

"Olemme huolissamme. Olemme tavanneet 16-vuotiaita käyttäjiä. Vanhemmat miehet ovat tarjonneet nuoremmille pieniä eriä kokeiltaviksi, ja näin käyttäjäkunta on kasvanut", Aden kuvaa.

Somaliliitto toivoo, että poliisi ei katsoisi khatin käyttöä läpi sormien. Liiton mukaan khat-riippuvuuden aiheuttamat ongelmat näkyvät pääkaupunkiseudun somaliperheissä jo nyt.

"Rahat kuluvat, avioliitoista tulee onnettomia. Kun istuu yön jauhamassa khatia, ei jaksa päivisin käydä töissä", Aden sanoo.

18 vuotta Suomessa asunut Muhammed Dahir laskee tuntevansa seitsemän khat-käyttäjää. Hän kuvailee khatin jauhamista vanhojen ukkojen tavaksi. "Käyttäjät ovat keski-ikäisiä ja vanhempia miehiä", Dahir selittää.

Khat on tullut Suomeen Itä-Afrikasta saapuneiden maahanmuuttajien mukana. Khatia eli afrikkalaisen pensaan oksia ja lehtiä jauhetaan perinteisesti silloin, kun miehet kokoontuvat vaihtamaan kuulumisia. Naiset käyttävät khatia harvoin.

"Se pilaa perhe-elämän. Khatin käyttöön pitää kiinnittää huomiota, sehän on kuin amfetamiinia", Dahir toteaa.

Fatima Muhamed on samaa mieltä Dahirin kanssa. Hän kertoo ylpeänä miehestään.

"Minulla on hyvä mies, ei käytä mitään. Samoin veli on hyvä, hänkään ei käytä", kolmen lapsen äiti kuvailee.

Hän pyörittelee päätään niille, joilla on aikaa istuskella jauhamassa oksia. Muhamedin mukaan miehen pitää mennä töihin ja käyttää rahat perheen elättämiseen.

Helsinkiläiset Jamal Abdirisak ja Ahmed Mohamed tietävät, mistä khatia saisi, jos haluaisi. Miehet kuvailevat myyntipaikkojen olevan kaikkien, myös poliisin, tiedossa. Ne ovat "tavallisia paikkoja".

Miesten mielestä khatin käyttöä ei pitäisi laillistaa.

"Vaikka ei se ole varsinainen huume, sen käyttö ei silti ole hyväksi. Käyttäjät eristäytyvät muista suomalaisista", Mohamed toteaa.

Miesten mukaan tavalliset maahanmuuttajat eivät käytä khatia. Pureskelijoita ovat pikemminkin ne, joilla on muitakin ongelmia. Esimerkiksi jotkut yrittävät helpottaa alkoholiongelmaansa oksia pureskelemalla.

"Mutta kyllä jotkut käyttävät huvikseen. Ei pelkästään vanhat, vaan myös nuoret. Ja jotkut naisetkin", Abdirisak toteaa.