Yritykset sponsoroivat Vantaanjoen kaloja

Vantaanjoen pintaa saattavat syksyllä viistää kymmenet petokalat, joiden peräaukon liepeessä törröttää radioantenni.

Parisenkymmentä yritystä on tähän mennessä lupautunut mukaan Vantaanjoen kunnostukseen tähtäävään radiokala-hankkeeseen. Sen tavoitteena on löytää sponsorit vähintään 30 lohikalalle, joiden nousua Vantaanjokeen seurataan niihin asennettavien radiolähettimien avulla.

Ryhmä myy yrityksille nimikkokaloja 2 800 eurolla. Tukijayrityksen nimikkokalan liikkumista voi sitten seurata muun muassa internetissä.

Radiokala-hanketta vetää epävirallinen Vantaanjoki-ryhmä. Yhdessä Uudenmaan TE-keskuksen kanssa ryhmä aikoo anoa EU:lta lisää rahaa joen kunnostamiseksi.

"Minulle Vantaanjoen mahdollisuudet vertautuvat Tornionjokeen", kalatalousalan ammattilainen, iktyonomi Ari Haikonen sanoo.

Hankkeen toinen puuhamies, kolumnisti ja historioitsija Jukka Relander sanoo tehneensä hartiavoimin töitä myydäkseen yrityksille nimikkokaloja:

"Kaloja ei ole vielä myyty niin paljon, että voisimme toteuttaa projektin. Parikymmentä firmaa harkitsee yhä osallistumista. Jos puolet niistä lähtee mukaan, projekti onnistuu."

Aikaa sponsorien löytämiseen on pari viikkoa.

"Radiolähettimet pitää tilata Yhdysvalloista kesäkuun loppuun mennessä. Niissä on pitkä toimitusaika", Relander kertoo.

Hän harmittelee, että kalasponsoreita lähdettiin etsimään liian myöhään. Useat yritykset ovat jo ehtineet tehdä tätä vuotta koskevat sponsoripäätöksensä.

Noin 2–10 kiloa painavat taimenet ja lohet pyydetään rysällä Vanhankaupunginlahdelta elo–syyskuussa, kun kalojen kutunousu on käynnistynyt.

Pyydystämisen jälkeen kalat nukutetaan ja niiden vatsaonteloon asennetaan radiolähetin. Antenni työntyy ulos kalan peräaukon tuntumasta.

Kukin lähetin lähettää yksilöllistä signaalia, mikä mahdollistaa yritysten nimikkokalojen erottamisen toisistaan.

Kaloja paikannetaan sekä kiintein että käsivaraisin vastaanottimin. Eväkkäiden uinnin seuranta alkaa jokisuulta ja jatkuu aina lisääntymisalueille joen latvaosiin saakka.

Kalojen liikkeitä pystytään seuraamaan myös kutuajan jälkeen siihen saakka, kunnes ne myöhemmin syksyllä tai seuraavana keväänä palaavat takaisin mereen.

Radioseurantaa on käytetty aiemmin muun muassa Tenojoella ja Simojoella.